Maahanmuuttovirasto Migri kilpailuttaa lisää vastaanottokeskuksia alkuvuodesta 2024. Tarkoituksena ei ole lisätä vastaanottokeskusten määrää, vaan saattaa päätökseen vuonna 2022 alkanut palveluiden kilpailuttaminen.
– Laki julkisista hankinnoista velvoittaa Maahanmuuttovirastoa kilpailuttamaan vastaanottokeskustoimintaa. Kilpailutukset tukevat osaltaan myös monipuolisen toimittajakentän syntymistä sekä lisäävät toiminnan kustannustehokkuutta, kertoo tiedotteessa vastaanottoyksikön johtaja Elina Nurmi.
Maahanmuuttovirasto tekee vastaanottokeskusten kilpailutuksissa yhteistyötä julkishallinnon yhteishankintayksikön Hanselin kanssa.
Tällä hetkellä Suomessa on toiminnassa 93 vastaanottokeskusta, niiden sivutoimipistettä ja yksityismajoittujien palvelupistettä sekä 20 alaikäisyksikköä.
Vastaanottojärjestelmässä on kirjoilla noin 36 000 asiakasta, joista 38 prosenttia asuu yksityismajoituksessa. Suurin osa on Ukrainasta paenneita.
Maahanmuuttoviraston omat vastaanottokeskukset sijaitsevat Helsingissä, Lappeenrannassa (Joutseno) ja Oulussa. Muita vastaanottokeskuksia ylläpitävät esimerkiksi järjestöt ja yritykset.
Vastaanottokeskusten asiakkaita ovat turvapaikanhakijat ja tilapäistä suojelua hakevat ja saavat. He voivat asua vastaanottokeskuksessa ja saavat sieltä vastaanottopalvelut, kuten sosiaali- ja terveyspalveluita ja tarvittaessa vastaanottorahaa. Vastaanottokeskuksen asiakkaat voivat halutessaan järjestää majoituksensa myös itse.
– Kun vastaanottojärjestelmään kohdistuu esimerkiksi kilpailutuksista johtuvia muutoksia, pyrimme toimimaan siten, että muutoksista aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa asiakkaille. Kilpailutus voi kuitenkin tarkoittaa osalle vastaanottokeskusten asiakkaista sitä, että oman vastaanottokeskuksen toiminta päättyy ja keskus vaihtuu, kertoo Nurmi.
Vastaanottokeskuksissa oli marraskuun lopulla kirjoilla noin 17 000 tilapäistä suojelua saanutta ukrainalaista, jotka voisivat tällä hetkellä hakea oikeutta kotikuntaan ja siirtyä kunnan ja hyvinvointialueen palveluiden piiriin.
Verkkouutiset kertoi viime viikolla, että vasta noin puolet Suomessa vuoden olleista ja kotikuntaan oikeutetuista ukrainalaisista on hakenut kotikuntaa. Ilmiölle on useita syitä.
– Vastaanottokeskusten irtisanomisajat ovat lyhimmillään kolme kuukautta, jolloin asiakkaita on mahdollista tiedottaa tilanteesta useita kuukausia ennen keskuksen mahdollista sulkemista. Etupainotteisella tiedottamisella pyritään varmistamaan se, että asiakkaat pystyvät varautumaan muutokseen ja halutessaan muuttamaan kuntaan asumaan, Nurmi kertoo.
Vastaanottokeskukset on tarkoitettu väliaikaiseen majoittumiseen. Tällä hetkellä vastaanottokeskuksissa asuvista yli 80 prosenttia on ukrainalaisia ja loput muita turvapaikanhakijoita.
