Vaalien tuloksissa oli paljon yhteistä, mutta yksi vähemmälle huomiolle jäänyt piirre. Vihreät kärsivät murskatappion Luxemburgissa, Baijerissa ja Hessenissä.
Luxemburgissa vihreät menettivät yli puolet paikoistaan ja seitsemän prosenttiyksikköä kannatuksestaan – 15,5 prosentin suosio kutistui 8,5 prosenttiin ja paikkamäärä yhdeksästä neljään. Baijerissa vihreät olivat vaalien suurin häviäjä, kun kannatus putosi 17,6 prosentista 14,4 prosenttiin. Hessenissä tappio oli 4,9 prosenttiyksikön verran 15,5 prosenttiin.
Yhteistä vihreiden alamäelle on, että puolue on sekä Saksassa että Luxemburgissa hallituskoalitiossa sosialistien ja liberaalien kanssa. Tämä ei näy kannattajille maistuneen. Kannatus rapistuu vallankahvassa.
Kiinnostavampaa on kuitenkin pohtia, mikä vaikutus on puolueitten poliittisella asemoitumisella. Ennakkoarviot kertovat, että ainakin jonkin verran ääniä on kaikissa mainituissa vaaleissa siirtynyt vihreiltä keskustaoikeistolle. Tämä kertoisi siitä, että osa vihreistä ei ole katsonut hyvällä puolueensa vasemmistolaistumista.
Vihreät näyttäisivät siis vasemmistolaistuneen muuallakin kuin Suomessa, jossa Suomen Kuvalehden selvitys puolueitten sijoittumisesta oikeisto-vasemmisto -janalle kertoi, että Vihreät olivat liukuneet selkeästi vasemmalle saavuttaen SDP:n.
Saksan vihreät ovat siirtyneet lähelle sosialisteja, arvioi saksalainen politiikkaa työkseen seuraava ystäväni. Alussa puolueen agendalla oli vain ydinvoiman vastustaminen, mutta nyt siellä on muun muassa vasemmistopainotteisia sosiaalinäkemyksiä, hän sanoo.
Suomessa useimmista arvokartoissa vihreät löytyvät vasemmistoliberaalista neljänneksestä vasemmistoliiton ja SDP:n kanssa. Kunnallisalan kehittämissäätiön vuoden 2019 tutkimuksessa näkyy pieni mutta mielenkiintoinen mahdollinen vihreiden suhteen. Koko kansan mielestä vihreät ovat enemmän vasemmalla kuin vihreiden omasta mielestä. Eron suuruus on viisiportaisella asteikolla 0,3 pistettä. Lieneekö näköharha kansan silmissä vaiko vihreiden, sitä voi miettiä.
Useimmissa EU-maissa ja ja sen myötä luonnollisesti myös Euroopan parlamentissa vihreistä on tullut selkeä vasemmistopuolue. Vihreät löytävät parlamentissa vasemmiston yhteistyökumppanikseen paljon helpommin kuin oikeiston. Vahvimmin vasemmalla ovat Ranskan vihreät, jotka viime vuonna tekivät liiton oman populistisen äärivasemmistonsa (La France Insoumise) kanssa. Tätä ei enää omassakaan ryhmässä katsottu hyvällä, joten ryhmän puheenjohtaja vertasi liittolaispuoluetta Unkarin Viktor Orbaniin, joka hänkään ei kunnioita EU:n yhteisiä sääntöjä.
Vasemmistolaistumisen ohella moni on kyllästynyt parlamentissa vihreiden ehdottomaan oikeassa olemisen eetokseen, joka äänestyksissä johtaa aika ajoin siihen, että ryhmä ei hyväksy huomattaviakaan ympäristön ja ilmaston tilaa koskevia parannuksia, koska nekään eivät ole sen mielestä riittäviä. Viholliskuvaa teollisuuden ja maatalouden ympäristöpahiksista olisi myös vaikea ylläpitää, jos näiden kanssa joutuisi liittoutumaan!
Ongelma on kuitenkin pienenemässä, sillä Politicon eurovaaliennusteen mukaan ensi kesän vaaleissa vihreiltä lähtisi noin kolmannes parlamenttipaikoista, eli pudotusta tulisi 68 paikasta 45 paikkaan. Laitavasemmisto GUE menettäisi saman arvion mukaan yhden paikan ja putoaisi 39 paikkaan. Kun samaan aikaan parlamentin paikkamäärä kasvaa 720:een, niin vihreän vasemmiston suhteellinen pudotus on vielä suurempi.
Keskustaoikeistolle vihreiden puoluekehitys luo mahdollisuuden kannatuksen kasvuun fiksulla, yksilön valintoihin nojaavalla markkinaohjatulla ympäristö- ja ilmastopolitiikalla.
