EU:n ulkoministerit kokoontuivat hiljattain Kiovassa historialliseen tapaamiseen ja vakuuttivat yhteen ääneen tukea Ukrainalle. Kysymysmerkkejä on kuitenkin ilmassa aiempaa enemmän.
Tampereen yliopiston tutkimusjohtaja Hanna Ojasen mukaan lännen tuki Ukrainalle on ollut korvaamatonta. Ilman lännen tukea Ukraina olisi todennäköisesti kaatunut.
– On vaikea sanoa, missä vaiheessa se olisi tapahtunut. Mutta on aivan selvää, että lännen tuella on ollut merkittävä vaikutus Ukrainalle, Ojanen sanoo Verkkouutisille.
– Ukrainan puolustus olisi varmasti kestänyt huonommin, ennen kaikkea vastahyökkäyksiin ei olisi kyetty, Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg arvioi.
Venäjän hyökkäyssota on kestänyt nyt jo puolitoista vuotta. Yleinen mielipide on ollut Ukrainan puolella ja se on antanut poliittisille päättäjille mahdollisuuden tukea Ukrainaa. Retoriikka on kuitenkin muutoksessa ja tuki Ukrainallekin voi olla uhattuna. Ojasen mukaan muutosta voi olla ilmassa.
– Sota on kestänyt ehkä kauemmin kuin oletettiin. Monessa maassa on varmaan ajateltu, että sota ei kestäisi näin kauan, ja tuki olisi kertaluontoista. Tilanne on vähän samankaltainen kuin hyväntekeväisyyskeräyksissä. Ihmiset antavat hyvään tarkoitukseen meneviä varoja mielellään suuriakin summia kertaluontoisesti, mutta kun tuen pitäisi olla jatkuvaa, niin ihmisten suhtautuminen muuttuu.
Eurooppalainen sotateollisuus oli pitkän aikaan alas ajettu. Laarin pohjaa alkaa nyt näkyä ja se voi uhata Ukrainalle annettavaa tukea.
– Moni maa on tällä hetkellä siinä tilanteessa, että ne ovat antaneet pois kaiken ylimääräisen sotilaallisen tuen. Monen kohdalla on tilanne, että ne joutuisivat antamaan tukeaan Ukrainalle sellaisista tarvikkeista, joita tarvitsevat oman puolustuksensa ylläpitämiseen. Kaikki maat ovat uudessa tilanteessa, kun tuen tarve vaikuttaa olevan jatkuvaa.
– Tilanne on sama Suomessa. Pääministeri [Petteri] Orpo sanoi sunnuntaina, että me Suomessakin joudumme miettimään, mikä on Suomelle kriittistä aseistusta. Uudesta ja kalliista aseistuksesta ei ole niin helppo luopua kuin vanhasta, joka on varastossa, Tuomas Forsberg sanoo.
Lähestyvät vaalit ja heikkenevä talous huolettaa
Unkari on niitä harvoja maita, jotka ovat kyseenalaistaneet EU:n tukea Ukrainalle. Unkari ja Puola ovat joutuneet EU:n hampaisiin niiden heikon oikeusvaltiokehityksen takia. Sota on kuitenkin lähentänyt Ukrainaa vahvasti tukevaa Puolaa EU:n kanssa.
Viime aikoina äänenpainot Puolan suunnalta ovat koventuneet. Hanna Ojanen näkee, että Puola on kuitenkin jo peruuttanut kärkevimmistä kommenteistaan.
– Puola siirtyisi avustamisesta mielellään puolustustarvikekauppaan Ukrainan kanssa, hän sanoo.
– Mutta yksi syy sille, että keskustelu on kärjistynyt, on se, että Puolassa järjestetään ensi kuussa vaalit. Nykyinen hallitus on EU-vastainen ja se haluaa mielellään ajaa omaa linjaansa asioissa.
Yhdysvalloissa on edessä vaalit ensi vuoden marraskuussa. Demokraattipresidentti Joe Biden on tukenut vankkumattomasti Ukrainaa. Republikaanit eivät välttämättä suhtaudu Ukrainan tukemiseen yhtä innokkaasti kuin demokraatit.
– Keskustelu on jo nyt virinnyt aiheen ympärillä ja presidentinvaalien tulos voi tuoda mukanaan monenlaisia yllätyksiä. Yhdysvalloissa yleinen mielipide on kuitenkin edelleen Ukrainan tukemisen puolella. Mutta pitkässä juoksussa Ukrainan tukemista voi olla entistä vaikeampi perustella, kun talouskehitys on muutenkin heikkoa.
Tuomas Forsberg muistuttaa, että republikaanien kriittinen siipi pystyy jarruttamaan kongressin päätöksiä jo nyt.
– Helsinki Security Forumissa monet amerikkalaiset vakuuttivat, että tuki Ukrainalle on laajaa ja ylittää puoluerajat, mutta kaikki republikaanien äänestäjät eivät ymmärrä Ukrainalle annettavaa tukea. Toisaalta Bidenin menestys vaaleissa on kiinni myös siitä, että Ukraina pärjää sodassa eikä romahda.
Kestääkö länsirintama?
Hanna Ojasen mukaan ilmassa on paljon kysymysmerkkejä. Asevarastot ovat kuivuneet, vaalit ovat kääntäneet katseet sisäpolitiikkaan ja heikkenevä taloustilanne aiheuttaa harmaita hiuksia.
Ojanen ja Tuomas Forsberg eivät usko, että Yhdysvaltojen tuki horjuu niin pitkään, kun demokraattijohtaja Biden on vallassa. Sen sijaan EU:n rivit saattavat rakoilla.
– Jos jotkut jäsenmaat alkavat toimia EU:n yhteisiä linjauksia vastaan, niin Venäjä pystyisi käyttämään tätä hyväkseen. Se vahvistaisi puhetta, että EU hajoaa tai ei pysty toimimaan yhtenäisenä. Tähän Venäjä on pyrkinyt koko ajan jo ennen sotaa, koska yhtenäinen EU on sille liian iso pala purtavaksi, hän sanoo.
– Yleinen mielipide on molemmissa sekä Yhdysvalloissa että EU:ssa ollut Ukrainan tukemisen kannalla. Yhdysvallat on tukenut tähän asti Ukrainaa enemmän kuin EU. Se voi olla muuttumassa niin, että EU:n panos tulee olemaan isompi.
Tuomas Forsberg näkee, että syytä huoleen on. Lännessä on väsytty sotaan.
– Huoli lännen jaksamisesta on kasvanut. Väsyminen näkyy lännessä. Ei vain Slovakiassa, Puolassa ja Yhdysvalloissa vaan myös Saksassa. Toisaalta mielialat voivat muuttua nopeasti, jos Venäjä lähtisi etenemään ja pääsisi taas niskan päälle, Forsberg sanoo.
– Kukaan ei usko enää siihen, että Venäjä ei kestäisi sotaa. Venäjän talous kestää paremmin kuin odotettiin ja kansalaiset tukevat sotatoimia, ainakin passiivisesti.