Mitä riskejä Ruotsille voi olla siitä, että se jäi nyt ”yksin” Nato-maiden ympäröimäksi? Tätä pohditaan Ilta-Sanomissa. Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö arvioi, että Ruotsin tilanne on suhteellisen turvallinen.
– Lyhyellä aikatähtäimellä tilanne on hyvä siinä mielessä, että Ruotsi jää tällaiseen Nato-taskuun, kun Suomikin on mukana. Ruotsilla ei kuitenkaan ole maarajaa Venäjän kanssa, jonka sotavoimat ovat muutenkin kiinni Ukrainassa. Vaikea nähdä, millaisia suuria riskejä tässä voisi Ruotsille olla, Käihkö toteaa lehdelle.
Käihkö ei pidä esimerkiksi Gotlannin saaren miehitystä todennäköisenä skenaariona.
– Teoriassa Venäjä voisi tehdä pienempiä operaatioita Ruotsia vastaan, mutta aika epätoivoista ja vaikeaa se olisi. Ruotsi on parantanut sotilaallista läsnäoloaan Gotlannissa, eikä Venäjältä tuskin löydy rahkeita miehitysoperaatioon.
Yksi uhka on Käihkön mukaan polittinen, eli se, että paine Unkaria ja Turkkia kohtaan heikkenee Suomen jäsenyyden myötä.
– Se voi vuorostaan pitkittää Ruotsin jäsenyyttä, ja maailmantilannetta on vaikeaa ennustaa, Käihkö sanoo IS:lle.
Käihkön mukaan Ruotsinkin täytyy lähteä siitä oletuksesta, että Venäjä pyrkii ajan kanssa kokoamaan itseään sotilaallisesti.
Tutkija myös muistuttaa, että Ruotsi on osa EU:n puolustusrakenteita, joten sikäli se ei ole jäänyt ”yksin”. Lissabonin sopimus velvoittaa Euroopan unionin jäsenmaita avunantoon ”kaikin käytettävissä olevin keinoin”, jos jokin jäsenmaa joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.
