Useat läntiset kommentaattorit ovat viime aikoina väittäneet, että länsimaiden Venäjälle asettamat pakotteet ovat osoittautuneet jokseenkin hampaattomiksi. He ovat viitanneet makrotaloudellisiin indikaattoreihin, joiden mukaan Venäjän talous on osoittautunut kestäväksi, ja korostaneet, että Vladimir Putin jatkaa Ukrainan vastaista sotaansa pakotteista huolimatta.
Venäjän entisen apulaisenergiaministerin Vladimir Milovin mukaan väitteet pakotteiden tehottomuudesta ovat kuitenkin harhaanjohtavia. Hän muistuttaa Putinin hallinnon keränneen taloudellisia puskureita, jotka ovat lieventäneet sanktioiden sokkivaikutusta, ja vahvistaneen maan sisäistä sortokoneistoa elintason heikkenemisestä johtuvan liikehdinnän estämiseksi. Ajatus siitä, että pakotteet olisivat voineet johtaa Venäjän talouden ja Putinin hallinnon nopeaan romahtamiseen, oli hänen mielestään alun alkaenkin epärealistinen.
– Putin on käyttänyt merkittäviä resursseja disinformaatiokampanjaan, jonka tarkoituksena on harhauttaa läntisiä päättäjiä pakotteiden todellisista vaikutuksista. Älkää silti erehtykö: tosiasiassa ne heikentävät Venäjän taloutta. Sen myytin levittäminen, että ne eivät tehoaisi, voi saada päättäjät luopumaan niistä ja tarjota pelastusrenkaan Putinille, maanpaossa elävä Milov sanoo Foreign Affairs -lehdessä.
Todellinen työttömyys ennätystasolla
Pakotteiden purkamista ajavat kommentaattorit vetoavat Milovin mukaan erityisesti vahvistuneeseen ruplaan, Venäjän bruttokansantuotteen vähäiseen supistumiseen ja alhaiseen työttömyyteen. Nämä luvut eivät hänen mukaansa anna oikeaa kuvaa todellisuudesta. Esimerkiksi virallinen työttömyysaste on tällä hetkellä 3,7 prosenttia eli ennätyksellisen alhainen.
– Totuus on kuitenkin se, että vuoden 2022 kolmannen kvartaalin lopussa lähes viisi miljoonaa venäläistä työntekijää oli piilotyöttömyyden piirissä, 70 prosenttia heistä palkattomalla lomalla, Milov sanoo.
Noin 10 prosenttia Venäjän työvoimasta on hänen mukaansa tosiasiassa ilman työtä. Tämä on verrattavissa 1990-luvun pahimpiin vuosiin, jolloin 10–13 prosenttia venäläisistä oli työttöminä. Myös vallitseva ruplan kurssi johtaa harhaan.
– On totta, että rupla on vahvistunut, mutta vain siksi, että hallitus on vaikeuttanut venäläisten yritysten ja yksityishenkilöiden mahdollisuuksia nostaa rahaa ja vaihtaa sitä ulkomaanvaluutaksi. Niin sanottua vahvaa ruplaa tukevat ankara valuuttasäännöstely ja tuonnin romahtaminen. Tämä on vahingoittanut pahasti terästeollisuuden kaltaisia teollisuudenaloja: teräksen tuotanto supistui yli seitsemällä prosentilla vuonna 2022, hän toteaa.
Sotatuotanto vääristää lukuja
Venäjän valtiovarainministeriön ennuste, jonka mukaan maan bkt supistuisi 2,7 prosenttia, näyttäisi ensi näkemältä kumoavan sen, että talous olisi romahtamassa.
– On kuitenkin huomattava, että tähän bkt-lukuun sisältyy sotilaalliseen tuotantoon liittyvä kasvu. Vastavalmistettu taistelupanssarivaunu, joka lähetetään suoraan rintamalle ja tuhotaan oitis ukrainalaisella Javelin-ohjuksella, lasketaan edelleen nimellisesti osaksi Venäjän bkt:ta, Milov sanoo.
Yhteenvetona voidaan hänen mukaansa todeta, että pakotteilla on perustavanlaatuinen vaikutus Venäjän talouteen. Putinin toimet tuonnin korvaamiseksi eivät monestakaan syystä toimi.
– Markkinaosuuden luovuttaminen yrityksille, jotka ovat riippuvaisia erittäin monopolistisesta ympäristöstä, johtaa poikkeuksetta huonompiin tuotteisiin, joiden hinnat nousevat. Se ei kannusta
innovointiin eikä valmistamaan parempia tuotteita, Milov toteaa.
Kiinan ja Intian kaltaiset maat ovat hänen mukaansa kiinnostuneita ostamaan halpoja venäläisiä raaka-aineita, kuten öljyä, kaasua, hiiltä ja raakapuuta, huomattavalla alennuksella – eivät
auttamaan Venäjää omien tuotteidensa kilpailukyvyn kehittämisessä.
Kansa kääntymässä Putinia vastaan
Talousahdingon syveneminen ei Milovin mukaan tarkoita sitä, että Putinin hallinto olisi romahduksen partaalla, sillä järjestäytynyt poliittinen oppositio on käytännössä lamautettu lähettämällä useimmat Venäjän merkittävimmät oppositiojohtajat vankilaan tai maanpakoon.
Kansalaisia uhataan lisäksi jopa 15 vuoden vankeusrangaistuksilla ”poliittisesta ekstremismistä” ja ”Venäjän asevoimien halventamisesta”.
– Yleinen mielipide on kuitenkin kääntymässä Putinia vastaan, Milov painottaa.
– Kuten Neuvostoliiton hajoaminen osoitti, pitkään tukahdutetun tyytymättömyyden puhkeaminen esiin voi johtaa nopeisiin muutoksiin. Siksi pakotteille on annettava aikaa toimia. Välittömien vaikutusten odottaminen on epärealistista tai jopa haitallista, hän sanoo.
– Kun pakotteet vaikuttavat aikansa, ne saattavat hyvinkin padota Venäjän aggressiivisen käyttäytymisen. Läntisten päättäjien on analysoitava yksityiskohtaisesti pakotteiden vaikutuksia eikä katsottava vain muutamaa manipuloitua indikaattoria. Ennen kaikkea heidän on oltava kärsivällisiä.
