Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon on Viron puolustusministeriön puolustuspoliittisen alivaltiosihteerin Tuuli Dunetonin mukaan Itämeren alueen turvallisuutta merkittävästi vahvistava tekijä.
– Se myös lähettää Venäjän federaatiolle hyvin tärkeän poliittisen viestin siitä, että kaikki eurooppalaiset valtiot ovat hyvin tietoisia Venäjän aggressiivisista pyrkimyksistä ja halusta jakaa Eurooppa uusiin etupiireihin, Duneton sanoo Verkkouutisille.
Mikään maa ei ole hänen mukaansa täysin turvassa Venäjän imperialistisilta aikeilta, mutta niiden torjuminen onnistuu parhaiten yhteistuumin. Hän pitää arvokkaana, että läntinen puolustusliitto on pian saamassa kaksi uutta, sotilaallisesti huomattavan kyvykästä jäsenmaata. Suomen osalta korostuvat hänen mielestään etenkin vahvat maa- ja ilmavoimat, vankka kokonaismaanpuolustuksen perinne sekä yleiseen asevelvollisuuteen perustuva laaja reservi.
– Suomen ilmavoimat uusine erittäin korkeatasoisine hävittäjineen yhdessä merellisten suorituskykyjenne kanssa kohottavat pian tuntuvasti Naton puolustusvalmiutta Itämeren alueella, Duneton toteaa.
Virossa ollaan toki hyvin tietoisia myös Suomen kuuluisasta 1340 kilometrin Venäjän-vastaisesta rajasta.
– Naton on tietenkin otettava se huomioon yhteistä puolustusta tarkasteltaessa. Venäjä on meidänkin naapurimaamme, joten tiedämme täsmälleen, mitä se merkitsee. Nato-jäsenyyden myötä teidän edellytyksenne puolustaa omaa maatanne vahvistuvat entisestään, ja me virolaiset olemme ehdottomasti valmiita antamaan siihen oman panoksemme.
Viron ilmatilan turvaksi
Viro toivoo alivaltiosihteeri Tuuli Dunetonin mukaan Suomesta ja Ruotsista vahvoja liittolaisia, jotka priorisoivat Naton yhteistä puolustusta ja panostavat siihen kehittämällä edelleen omaa kykyään torjua Venäjän hyökkäystä, jos tarve vaatii.
– Mitä puolustusyhteistyöhömme tulee, luonnollisesti toivomme niin ilma- ja meritilannekuvajärjestelmiemme täydellistä yhteensovittamista kuin yhteisiä toimia rannikkopuolustuksen vahvistamiseksi, Duneton sanoo.
Sotilaallisessa suunnittelussa, yhteisessä harjoittelussa ja puolustustarvikehankinnoissa on hänen mukaansa avautumassa hyvin kiinnostavia näkymiä. Suomalaisia hävittäjiä nähtäisiin mielellään pian myös Viron ilmatilaa turvaamassa.
– Olisi kovin tervetullutta, jos ilmavoimanne osallistuisivat tulevaisuudessa Naton ilmavalvontaoperaatioon Baltiassa. Rotaatiovuorot on toki määritelty jo pitkäksi aikaa eteenpäin, mutta miksipä emme voisi aloittaa Naton menettelytapoihin liittyvää harjoittelua vaikka heti, hän toteaa.
Virolaiseen divisioonaan
Viro on Dunetonin mukaan kiinnostunut keskustelemaan myös maavoimien suorituskykyihin liittyvästä yhteistyöstä esimerkiksi Virossa valmisteilla olevan uuden divisioonatasoisen komentorakenteen puitteissa.
– Meidän kannaltamme toivottavin malli voisi olla sellainen, jossa Suomi toisi mukaan sellaisia suorituskykyjä, joita meillä itsellämme ei vielä tällä hetkellä ole, hän sanoo.
Tämä saattaisi tarkoittaa esimerkiksi kaukovaikutteista tykistöä ja ilmapuolustusjärjestelmiä. Myös tiedustelutiedon jakamiseen liittyvää yhteistyötä voisi olla varaa tiivistää entisestään. Vähimmillään kyse olisi kenties suomalaisten esikuntaupseerien sijoittamisesta näkemään, kuinka virolainen divisioona toimii, ja tuomaan omien erityisalojensa osaamista ja asiantuntemusta sen tueksi.
Viron oma kansallinen pohdinta divisioonan konseptista on parhaillaan käynnissä ja saataneen päätökseen kuluvan vuoden loppuun mennessä. Suomalaisten osallistumisen muodoista käydään parhaillaan keskusteluja, eikä mitään täsmällistä ole tiettävästi toistaiseksi sovittu.
Uskottava pelote
Viro hyväksyttiin Naton jäseneksi vuonna 2004. Tuuli Duneton luonnehtii jäsenyyttä pitkäksi oppimisprosessiksi, joka oikeastaan alkoi vasta sinä päivänä, jona jäsenyydestä tuli tosiasia. Hän uskoo saman koskevan myös Suomea.
– Nato on erittäin vahva poliittinen ja sotilaallinen organisaatio, jonka muovaamiseen jokaisen jäsenvaltion on annettava oma panoksensa, Duneton sanoo.
– Jäsenyyden saavuttaminen vaatii runsaasti työtä. Sitten yhtäkkiä ollaankin tilanteessa, jossa on päästävä sisälle kaikkiin niihin keskusteluihin, joita liittokunnan jäsenten kesken on käynnissä. Siihen on mielestäni hyvä varautua miettimällä sitä, millaiseksi te haluatte Naton kehittyvän, hän toteaa.
Virossa oltaisiin hänen mukaansa kovin iloisia, jos Suomi pyrkisi osaltaan rakentamaan poliittisesti ja sotilaallisesti vahvaa Natoa, joka muodostaa mahdollisimman uskottavan pelotteen ja kykenee tarpeen tullen puolustautumaan Venäjää vastaan.
– Asennoidumme Suomeen jo nyt kuin yhtenä puolustusliiton jäsenmaista. Toivottavasti myös kahdenvälinen yhteistyömme vahvistuu Naton puitteissa entisestään ja kykenemme yhdessä yhä paremmin vastaamaan siihen uhkaan, jonka Venäjä meille muodostaa.