Pääministeri Juha Sipilän hallituksessa on viimeisimpien nimitysten myötä 12 mies- ja 5 naisministeriä. Akatemiatutkija Johanna Kantola Helsingin yliopistosta sanoo, että eri sukupuolten edustuksen mittaaminen esimerkiksi hallituksessa ja eri valiokunnissa paljastavat sen, kuinka sitoutuneita tasa-arvoon ollaan.
– Se paikantaa sen, missä valta on, Kantola toteaa.
Helsingin sanomien tekemän selvityksen mukaan naiskansanedustajien määrän kasvu on pysähtynyt. Tällä hetkellä Suomen eduskunnasta 42 prosenttia on naisia. Valiokunnissa naisten edustus on vastaavasti 43 prosenttia, eli hyvin saman verran. Erot piilevät siinä, millaista valtaa naiskansanedustajien edustuspaikoilla saa.
Kantolan mukaan tasa-arvo ei kiinnosta hallituspuolueita.
– Jos puhutaan ministerin salkkujen painoarvoista, painavimmat ovat miehillä. Se kertautuu ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa, jossa on seitsemän miestä, eikä yhtään naista. Talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa on kuusi miestä ja yksi nainen, Kantola summaa.
Yhteiskuntatieteiden tohtori Jaana Kuusipalo Tampereen yliopistosta vastaavasti toteaa, että yleisesti hyväksytty, mutta julkilausumaton normi vähintään 40 prosentin edustuksesta on tällä hallituskaudella purettu.
Kuusipalon mukaan tämä näkyy niin kutsutussa pystysuorassa työnjaossa, eli siinä, että naisten on vaikeampaa päästä korkea-arvoisimmille paikoille.
– Jos naisia ei ole suurten puolueiden puheenjohtajina, eivät he myöskään saa hallituksen painavimpia paikkoja, kuten pääministerin, ulkoasiainministerin tai valtiovarainministerin salkkuja, Kuusipalo toteaa.
