Viime keväänä hyökyaallon tavoin rantautunut pandemia on niittänyt monenlaista tuhoa. Samalla se näyttää kuitenkin myös vauhdittaneen jo pidempään käynnissä ollutta työn ja yrittäjyyden murrosta. Nyt kun poikkeusaikaa on täysi vuosi takana ja uusi normaali häämöttää, on välitilinpäätöksen aika. Kuinka pitkälle ja mihin suuntaan työelämän ja yritystoiminnan käänne on edennyt? Tuoreet tutkimukset yritysten digitalisaatiosta, verkkokaupasta sekä etätyöstä tarjoavat tähän osviittaa.
Miten kävi yritysten digiloikan?
Koronaviruskriisi on pakottanut yrittäjät ja yritysjohtajat kääntämään katseet entistäkin tiukemmin digitaalisiin liiketoimintaratkaisuihin. Suomen Yrittäjien yhdessä Elisan kanssa loppuvuodesta 2020 tekemä kyselytutkimus antaa viitteitä siitä, että ainakin pienyrityskentässä ratkaisuihin on myös tartuttu.
Kyselyn mukaan noin puolet kaikista yrityksistä on jouduttanut digitalisointia kriisin aikana. Erityisen ilahduttavaa on se, että kolmannes uutta teknologiaa aiemmin kaihtaneista yrityksistä on viimein ryhtynyt digitalisoimaan toimintaansa. Enemmistö yrityksistä kokee, että teknologia on auttanut sopeutumaan äkillisiin muutoksiin ja pehmentänyt kovimpia iskuja.
Digitaalisuus on toiminut puskurin lisäksi myös ponnahduslautana. Poikkeusoloissa ovat eniten hyötyneet ne yritykset, joiden toiminnasta merkittävä osa oli digitalisoitu jo ennen pandemiaa. Näistä kaksi kolmesta on onnistunut kasvattamaan liiketoimintaansa ainakin jonkin verran kriisin aikana. Noin joka kolmas yritys kertoo menestyneensä hyvin korona-aikana. Menestyjistä kaksi kolmesta arvioi, että digitalisoinnilla on ollut merkittävä rooli liiketoiminnan kehityksessä.
Rohkaisevin tulos on kuitenkin se, että neljä viidestä toimintaansa digitalisoineesta yrityksestä aikoo jatkaa kehitystyötä myös kriisin jälkeen. 40 prosenttia arvioi, että liiketoiminnasta on yli viidennes digitalisoitu vuoden 2021 loppuun mennessä. Koska teknologinen kypsyys on vahvasti yhteydessä tuottavuuteen ja kilpailukykyyn, on toivottava, että yritysten aikeet myös realisoituvat.
Löysivätkö kuluttajat verkkokaupan?
Siinä missä yritykset loikkasivat pandemiavuonna digipalveluihin, suuntasivat kuluttajat verkkokauppaan, ja vieläpä 2010-luvun ennätysvauhtia. Kaupan liiton selvityksen mukaan vähittäiskaupan tuotteiden digiostaminen kasvoi 22 prosenttia. Ulkomailta tehtyjen verkko-ostosten arvo kasvoi noin 10 prosenttia, kotimaisiin verkkokauppoihin suuntautuneiden ostosten peräti 30 prosenttia. Myös päivittäistavaroiden eli käytännössä ruoan verkkokaupan osuus ponnisti vuodessa 0,6:sta kahteen prosenttiin.
Verkosta on tullut yhä tutumpi shoppailukanava kuluttajille, eikä paluu vanhaan näytä todennäköiseltä. Viimeisen kolmen kuukauden aikana verkkoa käyttäneistä peräti 73 prosenttia teki myös digiostoksia, kun pandemiaa edeltävänä vuonna osuus oli 65 prosenttia. 42 prosenttia aikuisista netinkäyttäjistä arvioi oman ostamisen painottuvan lähivuosina selvästi verkkoon. Juuri ennen pandemian alkua näin arvioi 35 prosenttia.
Yritykset reagoivat kuluttajakäyttäytymisen muutokseen. Viime syksyn Pk-yritysbarometri kertoo, että verkkokaupan kautta liiketoimintaa teki 17 prosenttia yrityksistä. Syksyn 2019 barometrissä määrä oli 14 prosenttia. Verkkokaupan rinnalla yritykset panostivat myös näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa, jonka käyttö oli noussut neljä prosenttiyksikköä 60 prosenttiin. Yritykset ennakoivat asiakaskäyttäytymisen digitalisaation myös jatkuvan: digitaalisista työkaluista verkkokaupan käyttöönottoon aiottiin panostaa lähitulevaisuudessa eniten.
Buumista huolimatta kotimaiselle verkkokaupalle on rutkasti varaa kasvaa. Digiostosten osuus kaikesta päivittäistavarakaupasta on Suomessa yhä vain kahdeksan prosenttia. Esimerkiksi Britanniassa vastaava luku on jo liki 30 prosenttia, Kiinassa peräti puolet.
Sujuiko etätyöläisten arki?
Tietotyöläisten arki muuttui viime vuonna kertaheitolla. Vaikka paluumuutto toimistoihin jossain vaiheessa käynnistyykin, näyttää viimeaikaisten kyselytutkimusten valossa siltä, että etä- ja lähityötä yhdistelevä kulttuuri on tullut jäädäkseen.
Alkuvuodesta 2021 tehdyssä Työelämägallupissa työllisistä 15 prosenttia ilmaisi haluavansa jatkossa tehdä etätöitä koko ajan. 36 prosenttia kertoi haluavansa etäillä osan viikosta. Viidennes haluaisi työskennellä etänä, muttei syystä tai toisesta voi. Oletettavasti tässä joukossa on paljon henkilöitä, joiden työtehtävät edellyttävät työpaikalla läsnäoloa. Vain viidennes työntekijöistä ja yrittäjistä ei haluaisi pandemian jälkeen tehdä etätöitä.
Etä- ja hybridityön suosio ei yllätä. Vastaajien mielestä etätyö on lisännyt työtyytyväisyyttä ja tuottavuutta sekä vähentänyt stressiä ja kiirettä. Myös työnantajat ovat noteeranneet nämä uuden työkulttuurin myönteiset vaikutukset. Viime vuoden puolella tehdyn Yrittäjägallupin mukaan hieman alle kolmannes yrityksistä aikoi lisätä pysyvästi monipaikkaista työskentelyä. Aikomus on vahvin palvelualalla sekä yli 10 henkilön yrityksissä.
Kohti uutta normaalia?
Välitilinpäätöksenä voitaneen siis todeta, että kaikesta kujanjuoksusta huolimatta pandemia on synnyttänyt työelämään ja talouteen myös paljon uusia myönteisiä mahdollisuuksia. Näistä iduista on syytä pitää kiinni, kun sulkutoimet lopulta hellittävät ja palautuminen voi toden teolla alkaa. Niin maan hallituksen kuin paikallisten päättäjien on tunnistettava exit- ja elpymissuunnitelmia laatiessaan koronakaudella kehittyneet uudet vahvuudet.
Paluu normaaliin ei merkitse paluuta vanhaan. Se tarkoittaa siirtymistä eteenpäin, kohti parempaa.
