Tulossa on verokannustinkokeiluja, ilmastotoimenpiteitä sekä kansainvälisen verotuksen uudistuksia.
Keskuskauppakamarin johtavan veroasiantuntijan Emmiliina Kujanpään mukaan on aiheellisesti kysytty, onko Suomen omista muutoksista kansainvälisen verotukseen enemmän haittaa kuin hyötyä. Energiaverotuksen muutoksilla puolestaan haetaan hänen mukaansa ilmastotavoitteiden ohella lisää tuloja valtiolle, ja verokannustimetkin ovat vain määräaikaisia.
Esimerkiksi yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä tukeva ylimääräinen verovähennys on Kujanpään mielestä jatkoa investointien määräaikaisille verokannustimille. Sopimus tutkimusyhteistyöstä voi ensi vuoden alusta alkaen oikeuttaa yrityksen tekemään tutkimusorganisaation laskuista 50 prosentin verovähennyksen.
– Verokannustin on voimassa verovuoteen 2025 saakka, jolloin tulevat valtaapitävät joko päättävät jatkosta tai hautaavat sen, Kujanpää toteaa tiedotteessa.
Myös liikenteen päästövähennyksiin tähtäävät verokannustimet säädettiin määräaikaisiksi. Nollapäästöisten työsuhdeautojen verotusarvoa alennetaan autoedun määrää laskettaessa 170 eurolla kuukaudessa verovuosien 2021-2025 ajaksi. Lisäksi oman tai työsuhdesähköauton lataaminen työpaikalla tai julkisessa latauspisteessä on verovapaa työsuhde-etu vuosina 2021-2025.
– Nämä määräaikaiset edut on ilmeisesti tarkoitettu myös jäämään määräaikaisiksi, Kujanpää arvioi.
Ilmastotavoitteensa saavuttamista hallitus yrittää lisäksi vauhdittaa alentamalla teollisuuden sähköveroa alimmalle EU:n sallimalle tasolle samalla, kun energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksesta luovutaan vähitellen vuosina 2021-2024.
Energiaverotuksen muutoksilla on Kujanpään mukaan kuitenkin myös valtiontaloudellisia tavoitteita.
– Esimerkiksi lämmityspolttoaineiden veronkorotuksilla tavoitellaan päästövähennysten lisäksi lisätuloja valtiolle. Verotuloja kerryttävät myös elokuussa 2020 voimaan tulleet liikenteen polttoaineiden veronkorotukset, sillä vaihtoehdot kumipyöräkuljetuksille ovat Suomessa vähissä, hän muistuttaa.
Muutokset kansainväliseen verotukseen Suomen omaa tuotantoa
Suomi ottaa ensi vuonna ensimmäisenä valtiona koko maailmassa käyttöön OECD:n mallin mukaisen verotusmenettelyn osingoille, joita pörssiyhtiöt maksavat ulkomaisille hallintarekisteröidyille osakkeille. Muutokset eivät perustu mihinkään direktiiveihin, vaan ovat Suomen omia uudistuksia.
– Jotta osinkojen lähdeverotus voidaan jatkossa toimittaa verosopimuksen mukaisesti, ulkomaisten finanssialan toimijoiden tulee rekisteröityä Verohallinnon rekisteriin ja toimittaa osingonsaajista tietoja suoraan Verohallinnolle. Nähtäväksi jää, missä määrin ulkomaiset toimijat haluavat pienen markkinan vuoksi toteuttaa muutoksen ja ottaa vastuun tietojen oikeellisuudesta ja miten tilanne vaikuttaa suomalaisten pörssiosakkeiden houkuttelevuuteen sijoittajien silmissä, Kujanpää huomauttaa.
Verohallinto, osinkoja jakavat pörssiyhtiöt sekä ulkomaiset finanssilaitokset ovat pystyneet varautumaan osinkoverotuksen menettelymuutokseen jo muutaman vuoden ajan, sillä päätös eduskunnassa tehtiin jo alkuvuodesta 2019. Sen sijaan yleisen verovelvollisuuden laajentamisesta Suomesta käsin johdettuihin ulkomaisiin yhteisöihin päätettiin eduskunnassa vasta muutama viikko sitten.
– Muutoksen myötä tuhansien ulkomaisten yhteisöjen verotuksellinen kotipaikka käy vuoden 2021 alussa epäselväksi. Koska verosopimukset rajoittavat Suomen verotusvaltaa, verotuksellisen kotipaikan selvittäminen vaatii monessa tapauksessa valtioiden toimivaltaisten viranomaisten väliset tapauskohtaiset neuvottelut, jotka kestävät vuosia, Kujanpää varoittaa.
Hän muistuttaa, että verotuksellisen kotipaikan epäselvyys vaikuttaa myös rajat ylittävien liiketoimien verotukseen ja liikekumppaneiden veronpidätysvelvollisuuksiin.
– Kummallakaan kansainvälisen verotuksen uudistuksella ei varsinaisesti tavoitella lisää verotuloja Suomeen. Molempien kohdalla on aiheellisesti kysytty, ylittävätkö uudistusten haittavaikutukset niillä tavoitellut hyödyt. Nämä kysymykset ovat erityisen tärkeitä myös jatkossa, sillä seuraavia uudistuksia valmistellaan jo, Kujanpää painottaa.
