Suuri enemmistö ukrainalaisista ei usko nykyisten neuvottelujen johtavan kestävään rauhaan, Kiovan kansainvälisen sosiologian instituutin (KIIS) uuden kyselyn mukaan.
Tulokset julkistettiin samaan aikaan, kun Ukraina valmistautuu uuteen neuvottelukierrokseen kansainvälisten kumppaneiden kanssa lähipäivinä, uutisoi Euromaidan Press. Niiden tavoitteena on löytää loppu sodalle Venäjän kanssa. Vaikka Kiova on ilmaissut olevansa valmis jatkamaan neuvotteluja, yleinen mielipide näyttää olevan paljon varovaisempi niiden mahdollisen lopputuloksen suhteen.
1.–8. maaliskuuta tehdyssä kyselyssä havaittiin, että 71 prosenttia vastaajista ei odota neuvottelujen tuottavan kestävää rauhaa. Vain 25 prosenttia sanoi uskovansa, että ne voisivat onnistua.
Tulokset viittaavat siihen, että yleinen skeptisyys on pysynyt vakaana vuoden 2026 alusta lähtien, eikä kasvavasta optimismista ole juurikaan merkkejä uusista diplomaattisista ponnisteluista huolimatta.
KIISin mukaan epäluottamus Venäjää kohtaan on tämän skeptisyyden pääasiallinen ajuri. Raportissa mainitussa aiemmassa kyselyssä yli puolet neuvotteluihin epäilevästi suhtautuneista sanoi, etteivät he näe merkkejä siitä, että Moskova olisi halukas lopettamaan sodan.
Toiset viittasivat pitkään epäonnistuneiden neuvottelujen historiaan sekä rajalliseen luottamukseen länsimaiden tukeen pysyvän ratkaisun turvaamiseksi.
Kaksi kolmasosaa hylkää vetäytymisen Donetskin alueelta
Samaan aikaan ukrainalaiset osoittavat edelleen voimakasta vastustusta alueellisille myönnytyksille osana mitä tahansa rauhansopimusta.
Kyselyssä mukaan 62 prosenttia pitää täysin mahdottomana hyväksyä Ukrainan joukkojen vetämistä Donetskin alueen osilta, jotka ovat edelleen Kiovan hallinnassa vastineeksi Yhdysvaltojen ja Euroopan turvallisuustakuista. Noin 33 prosenttia sanoi voivansa hyväksyä tällaisen sopimuksen, vaikka useimmat kuvailivat sitä vaikeaksi kompromissiksi.
Tiedot viittaavat siihen, että jopa myönnytyksille avoimien keskuudessa tuki on usein ehdollista ja sidottu turvallisuustakeiden vahvuuteen ja uskottavuuteen. KIIS huomauttaa, että tällaisten ehdotusten tuki laskee merkittävästi, kun takuita pidetään rajoitettuina tai niistä puuttuu konkreettisia sotilaallisia sitoumuksia.
Sotaväsymys vaanii
Kysely korostaa myös asteittaista muutosta yleisön kestävyystasolla sodan alkaessa viidentenä vuotenaan. Vaikka 54 prosenttia vastaajista sanoi olevansa valmis kestämään sotaa niin kauan kuin on tarpeen, tämä luku on laskenut vuoden 2026 alkupuolelta. Samaan aikaan 28 prosenttia sanoi olevansa valmis kestämään sotaa vain muutamista kuukausista puoleen vuoteen.
KIIS:n analyytikoiden mukaan lasku on näkyvintä niiden keskuudessa, jotka olivat aiemmin olleet avoimempia kompromissiratkaisuille. Tämä viittaa siihen, että neuvottelujen odotusten täyttymättä jääminen saattaa osaltaan lisätä sotaväsymystä.
Samaan aikaan ne, jotka vastustavat voimakkaasti alueellisia myönnytyksiä, ovat pysyneet suhteellisen johdonmukaisina halukkuudessaan jatkaa sotaa.
Kyselyn liitteenä olevissa kommenteissa KIIS:n toimitusjohtaja Anton Hrushetskyi sanoi, että ukrainalaiset ovat edelleen yleisesti ottaen pessimistisiä meneillään olevien neuvottelujen suhteen, pääasiassa epäluottamuksen vuoksi Venäjää kohtaan, mutta ovat myös huolissaan kansainvälisten kumppaneiden luotettavuudesta.
Vaikka monet ukrainalaiset tukevat periaatteessa diplomaattisia toimia, selvä enemmistö ei pidä niitä realistisena tienä rauhaan nykyisissä olosuhteissa.