Natossa työskentelee tällä hetkellä Puolustusvoimien kautta yli 50 suomalaista upseeria, aliupseeria ja reserviläistä, kertoo komentaja Mikko Sistonen.
– Tämän vuoden alussa meitä oli yli 50. Vuoteen 2029 mennessä suomalaisia on komento- ja osin joukkorakenteessa arviolta noin 90–100. Nämä luvut eivät pidä sisällään Nato-edustuston tai Naton virastojen ja laitosten henkilökuntaa, hän sanoo Verkkouutisille.
– Me emme seuraa siviileinä Natoon töihin hakeutuneita, koska he hakeutuvat sinne suoraan. Meillä on muutamia Puolustusvoimien siviilityöntekijöitä, jotka asetetaan liittokunnan rakenteisiin. Mutta Nato palkkaa lähtökohtaisesti omat siviilinsä.
Sistonen työskentelee Suomen kansallisena varasotilasedustajana Naton operaatiojohtoportaan esikunnassa (Supreme Headquarters Allied Powers Europe SHAPE) Belgian Monsissa.
Suomesta tuli Naton jäsen keväällä 2023. Puolustusvoimat on täyttänyt niin sanottuja yhteisiä tehtäviä aikataulun mukaisesti noin kolmen vuoden ajan, mutta siihen liittyvät omat vaikeutensa.
– Me olemme olleet hieman etukenossa tässä, mikä näkyy meillä paljon kotimaan organisaatiossa, komentaja sanoo viitaten Nato-jäsenyydestä aiheutuviin henkilöstötarpeisiin.
Perheiden merkitys
Mikko Sistonen nostaa esille myös sotilaiden perheet ja niiden tärkeyden.
– Kun Puolustusvoimin työntekijä lähtee useaksi vuodeksi kansainvälisiin tehtäviin, niin perhe seuraa usein mukana. Eli se ei kosketa vain yksittäistä sotilasta, vaan myös hänen perhettään. Kaikki eivät toki ota perhettään mukaan.
– Minulla on perhe mukana. Kyllä se auttaa jaksamaan, kun ei tarvitse matkustaa Suomeen tapaamaan heitä. Tämän asian pitää olla mukana kaikissa arvioissa ja suunnitelmissa.
Upseeriliiton mukaan puolisokorvaus sekä päivähoitokysymykset ovat tärkeitä asioita. Kyse on esimerkiksi Nato-tehtävissä aloittavan sotilaan perheen tukemisesta ja kustannusten korvaamisesta ulkomailla.
Myös eduskunnan puolustusvaliokunta on korostanut vuoden 2024 puolustusselontekoa koskevassa mietinnössään, että epäselvät ja toisistaan merkittävästi poikkeavat palvelussuhteen ehdot eivät ole tarkoituksenmukaisia, ja puolustushallinnon on kyettävä yhdenmukaistamaan ja selkeyttämään erilaisissa kansainvälisissä tehtävissä palvelevien henkilöiden palvelussuhteen ehtoja.
Sistonen kuitenkin korostaa, että Puolustusvoimat on onnistunut Nato-tehtäviin rekrytoinnissa ja selviää urakasta.
– Meillä on hyvää ja osaavaa henkilöstöä, ja me olemme onnistuneet rekrytoinnissa. Näkymä on hyvä myös jatkossa. Aina on tietysti parannettavaa, mutta haluan kyllä uskoa, että me onnistumme tässä.
Reservinupseerit
Ensimmäinen reservinupseeri aloitti työt SHAPE:ssa viime syksynä.
– Hän on siellä reservinupseerin taustalla ja niin sanotun siviiliosaamisensa kautta. Mutta Natolle hän on ihan samanlainen kapteeni kuin kuka tahansa muu kapteeni. Ei Nato erottele aktiivi- ja reservinupseereita toisistaan, Mikko Sistonen sanoo.
– Kun me olemme asevelvollisuusarmeija, niin meidän pitää pelata meidän vahvuuksillamme. Yhden vahvuuden pitää olla se, että me voimme käyttää asevelvollisiamme mahdollisimman laajasti, siis myös reserviläisiä.
Komentaja uskoo, että jatkossa Puolustusvoimien reservistä rekrytoidaan Nato-tehtäviin myös muita sotilasarvoja omaavia henkilöitä.
– Näin meidän on tehtävä. On odotettavissa, että näitä mahdollisuuksia tulee.