Ansiosidonnaista päivärahaa saava työtön voi yltää suurempiin kokonaisansioihin kuin moni pieni- tai keskituloinen kokoaikatyössä käyvä. Syynä on se, että vain osa tuloista vähentää päivärahaa. Käytännössä ansiosidonnaisella oleva työtön voi saada apurahoja ja erilaisia korvauksia jopa tuhansia euroja ilman, että ne vaikuttavat etuuteen.
Ansiosidonnaista maksavat työttömyyskassat. Kassan jäsenyys ei edellytä ammattiliittoon kuulumista, vaikka liitot viestinnässään joskus antavat näin ymmärtää.
Ansiopäiväraha koostuu kahdesta osasta: perusosasta ja ansio-osasta. Ansiopäivärahan perusosa on 800 euroa kuukaudessa. Tämä päivärahan osa ei riipu työttömyyttä edeltäneestä palkasta. Perusosaan lisätään ansio-osa, jonka suuruus riippuu palkasta. Ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mitä suuremmat tulot henkilöllä on ollut ennen työttömyyden alkamista, sitä enemmän hänelle maksetaan ansiosidonnaista päivärahaa.
– Jos kuukausipalkka ylittää 3 535 euroa, ansio-osa on ylimenevältä palkanosalta 20 prosenttia. Palkat huomioidaan ansiopäivärahaa laskiessa vähintään 12 kuukauden ajalta, Työttömyyskassojen yhteisjärjestön TYJ:n toiminnanjohtaja Aki Villman selventää Verkkouutisille.
Ansiopäivärahan taso on porrastettu. Tämä tarkoittaa, että päivärahan taso laskee, kun päivärahaa on maksettu tietty aika. Päiväraha laskee 80 prosentin tasolle alkuperäisestä, kun päivärahaa on maksettu 40 päivältä (noin kaksi kuukautta) ja 75 prosentin tasolle alkuperäisestä, kun päivärahaa on maksettu 170 päivältä (noin kahdeksan kuukautta).
Ansiosidonnaiselle päivärahalle ei ole ylärajaa. Sen määrä riippuu aiemmista ansiotuloista: mitä suurempi palkka, sitä suurempi päiväraha.
– Päiväraha lasketaan kuitenkin siten, että etuuskertymä on suurin pienellä palkalla. Hyvin pienellä palkalla etuus voi olla jopa 90 prosenttia palkasta, Villman vastaa.
Yleisimmillä etuustasoilla, jolloin työttömyyttä edeltänyt palkka on ollut 2 500 – 3 000 euroa, täysi päiväraha ennen porrastusta on Villmanin mukaan noin 60 prosenttia palkasta. Päivärahan suuruuden määräytyminen eri tulotasoilla esitellään tarkemmin alla näkyvässä taulukossa.
Artikkeli jatkuu taulukon jälkeen.
Päivärahan suuruus eri tulotasoilla
| Kuukausipalkka ennen työttömyyttä (euroja) | Ansiopäiväraha (euroja) |
| 1 500 | 1 089 |
| 2 000 | 1 305 |
| 2 500 | 1 522 |
| 3 000 | 1 738 |
| 3 500 | 1 955 |
| 4 000 | 2 093 |
| 4 500 | 2 189 |
| 5 000 | 2 285 |
| 5 500 | 2 382 |
| 6 000 | 2 478 |
| 6 500 | 2 574 |
| 7 000 | 2 670 |
Taulukossa on esitetty ansiopäivärahan arvioitu määrä ennen porrastusta. Ansiopäivärahan lisäksi työtön voi saada erilaisia korvauksia ilman, että niillä on vaikutusta päivärahan määrään. Taulukon lähde: YTK-kassa.
Apurahat ja osinkotulot eivät vaikuta päivärahaan
Henkilön tulot voivat vaikuttaa ansiosidonnaisen päivärahan määrään alentavasti. Toisin kuin monien muiden sosiaalietuuksien kohdalla, ansiosidonnaisen päivärahan suuruuteen vaikuttaa kuitenkin vain osa tuloista. Näitä ovat esimerkiksi osa-aikaisesta työstä tai yritystoiminnasta saadut tulot.
Sen sijaan esimerkiksi osinkotulot, stipendit ja apurahat, lomarahat, lapsilisät tai osittainen varhennettu vanhuuseläke eivät vaikuta ansiosidonnaiseen alentavasti. Myöskään esimerkiksi kunnallisesta luottamustoimesta saadut korvaukset eivät vaikuta tuen suuruuteen.
Käytännössä henkilö voi saada erilaisia apurahoja ja korvauksia useiden tuhansien tai kymmenien tuhansien eurojen edestä ilman, että sillä on mitään vaikutusta hänen saamiinsa työttömyyskorvauksiin. Kuten jo artikkelin alussa todettiin, ansiosidonnaisella oleva työtön voi siis tienata helposti huomattavasti suurempia summia kuin kokoaikatöissä käyvä pieni- tai keskituloinen työntekijä.
Herää kysymys, miksi ansiosidonnaisen päivärahan suuruutta maksettaessa päivärahaa vähentävinä tuloina huomioidaan vain osa tuloista ja mihin tämä perustuu?
Villman muistuttaa, että ansiopäiväraha on vakuutusperusteinen etuus, joka korvaa työttömyydestä johtuvaa tulonmenetystä.
– Tämän vuoksi ansiopäivärahassa huomioidaan pääsääntöisesti vain palkka- ja yritystulo ja tietyt lakisääteiset sosiaalietuudet.
Vastaavasti osa-aikatöissä käyminen vaikuttaa ansiopäivärahan suuruuteen alentavasti. Eikö ole nurinkurista, että töissä käymisestä ikään kuin rangaistaan mutta monien muiden tulojen tai etuuksien nostamisesta ei?
– Ansiopäiväraha korvaa menetettyä palkkatuloa työttömyyden aikana. Tämän vuoksi palkka vaikuttaa yleensä aina päivärahan määrään, Villman vastaa.
Hän huomauttaa, että osa-aikatyön tekeminen työttömyyden aikana kuitenkin kannattaa. Osa-aikatyön palkasta vain puolet vähennetään ansiopäivärahasta.
– Tekemällä osa-aikatyötä voi siis nostaa työttömyyden aikaisia tuloja. Lisäksi osittainen työskentely hidastaa ansiopäivärahan enimmäisajan kulumista ja kerryttää uutta ansiopäivärahaoikeutta. Myös porrastus alkaa vaikuttaa etuuteen myöhemmin silloin, kun henkilö tekee osa-aikatyötä.
Jos ansiopäivärahan saaja on ennen työttömyyttä ollut hyväpalkkaisessa työssä, hänen perustepalkkansa ja siten ansiopäivärahan suuruus voi olla suuri. Onko siinä mielestänne mitään järkeä, että ansiosidonnaisella oleva työtön voi yltää suurempiin kokonaisansioihin kuin töissä käyvä keskituloinen?
– Ansiopäivärahan saajat ovat pääosin melko pienituloisia. Suurimmalla osalla etuudensaajista työttömyyttä edeltävä palkka on ollut enintään 3 000 euroa, Villman katsoo.
Hänen mukaansa etuuden perusteena oleva palkka ylittää 4 000 euroa vain 17 prosentilla saajista.
– Tämän lisäksi ansiopäivärahan laskentasääntö muuttuu noin 3 500 euron kohdalla ja jokainen tämän jälkeen ansaittu euro kerryttää ansiopäivärahaa vain 20 sentillä. Näistä syistä henkilöitä, joiden päiväraha ylittää keskipalkan, on erittäin vähän, Villman katsoo.
Ehtoja on tiukennettu
Ansiosidonnaiseen päivärahaan on tehty kiristyksiä nykyisen hallituksen aikana. Näitä ovat muun muassa lapsikorotuksen ja työtulojen suojaosan poistaminen. Myös korotusosasta työllistämistä edistävien palveluiden ajalta on luovuttu.
Eräs keskeinen muutos on jo aiemmin mainittu ansiopäivärahan porrastaminen ja työssäoloehdon kaksinkertaistaminen 12 kuukauteen aiemmasta kuudesta kuukaudesta.
– Muutosten myötä esimerkiksi osa-aikatyötä tekevän kahden lapsen vanhemman ansiopäiväraha on voinut laskea puoleen entisestä. Mielestämme ansiopäivärahan ehtoja ei tulisi enää tiukentaa, Villman katsoo.
Kansanedustajalta suorat sanat: Ei kovin loogista
Kansanedustaja Tere Sammallahti (kok.) ei pidä nykyistä järjestelmää kovin loogisena. Hänen mukaansa ei ole tarkoituksenmukaista, että ansiosidonnaisella oleva työtön voi samalla tehdä osa-aikatöitä tai nostaa muita korvauksia, jotta saa ylläpidettyä riittävän mukavaa elintasoa.
– Ei sekään ole optimaalista verorahojen käyttöä, Sammallahti toteaa Verkkouutisille.
Hänen mukaansa nykyisessä työttömyysturvajärjestelmässä on ylipäätään paljon sellaisia kohtia, joista voisi luopua. Ratkaisuksi hän esittää Elina Valtosen (kok.) esittämää perustilimallia.
Tässä mallissa sosiaaliturva koottaisiin henkilökohtaiselle tilille. Jokainen täysi-ikäinen saisi tililleen 20 000 euron alkupääoman ja osa ansiotuloista ohjautuisi tilin kartuttamiseen. Työttömyyden aikana henkilö voisi käyttää varoja elinkustannuksiinsa. Tilin varoja voisi käyttää myös eläkkeelle jäämisen jälkeen. Mallin tarkoituksena on yksinkertaistaa sosiaaliturvaa, vähentää tarpeetonta byrokratiaa ja parantaa työnteon kannustimia.
– Silloin työttömäksi jäävä saisi vapaasti itse päättää, paljonko hän ottaa rahaa perustililtä. Siinä samassa voisi tehdä pätkätöitä tai pyörittää yritystoimintaa ilman, että se vaikuttaisi perustilillä oleviin rahoihin, Sammallahti sanoo.
Toinen vaihtoehto voisi Sammallahden mukaan olla se, että ansiosidonnaista maksettaisiin nykyistä lyhyemmän ajan, mutta kevyemmillä perusteilla.
Nykyistä ansiosidonnaista työttömyysturvaa on arvosteltu siitäkin, että se asettaa työntekijät eriarvoiseen asemaan. Ansiosidonnaista maksetaan vain niille, jotka ovat työttömyyskassan jäseniä ja täyttävät työssäoloehdon. Työttömyysvakuutusmaksuja maksavat kuitenkin nekin, jotka eivät ole kassojen jäseniä tai eivät muuten täytä työssäoloehtoa.
Jos henkilöllä on ollut suuri palkka ennen työttömäksi jäämistä, hän voi saada työttömyysetuuksina enemmän kuin moni pieni- tai keskituloinen palkansaaja. Tämäkin voi herättää kysymyksiä järjestelmän oikeudenmukaisuudesta. Hyvätuloisessa työssä ollut voi olla hyvätuloinen jopa työttömänä.
Sammallahti huomauttaa, että suurempaa palkkaa saaneet ovat maksaneet myös enemmän sosiaaliturvamaksuja.
– Siinä mielessä se on oikeudenmukaista.
Hänen mukaansa perustilijärjestelmä olisi ratkaisu tähänkin asiaan. Muuttamalla työttömyysturvaa suoraviivaisemmaksi ja yksinkertaisemmaksi se toimisi kaikille samalla tavalla eikä kenenkään tarvitsisi miettiä, kenelle se on oikeudenmukainen ja kenelle epäoikeudenmukainen.
Tässä uudistuksessa ei olisi kyse vain ansiosidonnaisen työttömyysturvan ehtojen muuttamisesta, vaan kokonaisvaltaisesta työttömyysturvan uudistuksesta.
– Astutaan laatikon ulkopuolelle ja väännetään koko systeemi uuteen asentoon sen sijaan, että siirretään euroja taskusta toiseen.
Pitäisikö kaikki tulot ja varallisuus huomioida?
Nykyään Suomessa työttömät voivat saada useita eri etuuksia. Kaikkein viimesijaisin etuus on Kelan maksama perustoimeentulotuki. Sen saamisen ehdot ovat myös tiukimmat. Koska tuki on viimesijainen, kaikki henkilön käytössä oleva varallisuus ja tulot huomioidaan tuen määrässä alentavasti.
Pitäisikö muissakin etuuksissa, kuten ansiosidonnaisessa työttömyysturvassa, siirtyä malliin, jossa henkilön kaikki muut tulot ja varallisuus vaikuttaisivat tukeen alentavasti?
Sammallahti ei kannata näin tiukkoja kiristyksiä. Hän huomauttaa, että toimeentulotuen tiukat ehdot ovat aiheuttaneet ajoittain kohtuuttomiakin tilanteita.
– Jos toimeentulotukea saavan henkilön lapsi on saanut esimerkiksi syntymäpäivälahjaksi rahaa, sekin on laskettu perheen varallisuudeksi ja tuloiksi. Sitten se on leikannut perheen toimeentulotukea. Mielestäni tällainenkin on epätarkoituksenmukaista.
LUE MYÖS:
IL: Hyvätuloinen perhe saa Kelalta 4200 euroa kuussa – äiti: “Ilmaista rahaa”
Uhkaako ay-liittoja jäsenkato? Näin liitot varautuvat – ”Voi johtaa radikalisoitumiseen”
Ay-jäsenmaksuihin satoja euroja vuodessa – mitä maksuille saa vastineeksi?