Suomen korkea verotus hidastaa uralla etenemistä, katsoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla tuoreessa tutkimuksessaan. Lisäksi Suomen ylimmät ansiotulojen rajaveroasteet ovat edelleen niin korkeat, että ne saattavat vähentää kokonaisverokertymää.
Tuore Etlan ja Akava Worksin toteuttama tutkimus varoittaa, että korkea verotus ei ainoastaan vääristä lyhyen aikavälin työn tarjontaa, vaan heikentää pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä jarruttamalla uraponnisteluja ja aineettoman pääoman kertymistä.
Tutkimus käy monin tavoin läpi Suomen verotusta nykytilanteessa, jossa palkansaajan korkein rajavero on noin 51 prosenttia (ilman kirkollisveroja) ja se kohdistuu jo noin 60 000 euron vuosituloihin. Rajavero mittaa sitä, kuinka suuri osa työtulona ansaitusta lisäeurosta menee veroihin.
Taloustieteessä perinteiseen Saezin malliin pohjautuvat laskelmat osoittavat, että tulojakauman ylimmässä prosentissa verotuottoa maksimoiva rajavero asettuu Suomessa nykyistä korkeinta rajaveroa alemmas, noin 46–49 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että rajaverojen pitäminen 46–49 prosentin yläpuolella kääntyy todennäköisesti itseään vastaan: käyttäytymisreaktiot supistavat veropohjaa niin paljon, että verotulot laskevat.
Nyt julkaistun tutkimuksen ovat laatineet Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi, Veronmaksajain keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola ja Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
– Nykyinen 51 prosentin rajavero on ainakin ylimmän prosentin osalta todennäköisesti jo verotuotot maksimoivan tason yläpuolella. Uhkana onkin, että kireä verotus aiheuttaa sellaisia käyttäytymisvaikutuksia, että valtion kokonaisverokertymä vähenee, verrattuna matalampaan verotukseen. Tämän vaikutuksen voi olettaa näkyvän pidemmän päälle erityisesti työurissa, joihin voi omilla päätöksillään merkittävästi vaikuttaa kireän verotuksen vuoksi, toteaa Etlan Tero Kuusi tiedotteessa.
Korkea verotus jarruttaa talouskasvua
Nyt julkaistu tutkimus arvostelee perinteisiä laskentamalleja siitä, että ne aliarvioivat verotuksen haittoja tarkastelemalla vain lyhyen aikavälin muutoksia työtunneissa. Todellisuudessa korkea marginaaliverotus vaikuttaa yksilöiden koko elinkaaren aikaisiin valintoihin, kuten kouluttautumiseen, työpaikan vaihtoihin ja halukkuuteen hakeutua vaativampiin tehtäviin.
Erityisen huolestuttavaa tutkijoiden mukaan on vaikutus teknologia- ja tietointensiivisillä aloilla toimiviin osaajiin.
– Tuore tutkimusnäyttö osoittaa, että juuri teknologia- ja tietointensiivisillä aloilla työskentelevät reagoivat verotukseen voimakkaimmin. Koska heidän panoksensa on keskeinen Suomen aineettoman pääoman ja tuottavuuskasvun kannalta, voi korkea verotus muodostua nyt pullonkaulaksi myös kasvutavoitteiden saavuttamiselle, pohtii Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Raportin johtopäätös on, että Suomen tulisi laskea korkeita rajaveroja. Tämä on perusteltua erityisesti silloin, kun verotus ylittää tason, jolla verotulot maksimoituvat. Tällaisessa tilanteessa veronkevennys voi tutkijoiden mukaan maksaa itsensä takaisin muutaman vuoden aikajänteellä, kun taloudellinen aktiivisuus lisääntyy. Tämä on kuitenkin ääriesimerkki tehottomasta verotuksesta.
Etlan mukaan laajemmin veropäätökset pitäisi suunnitella kasvun ja hyvinvoinnin maksimoinnin näkökulmasta, eikä verotuksen maksimointi pitäisi olla politiikan tavoitteena.
– Veropolitiikan tulisi painottaa nykyistä enemmän urakannustimien vahvistamista ja yritysdynamiikkaa tukevia rakenteita. Työn verokiila on samalla kiila aineettoman pääoman kertymiselle, kiteyttää Veronmaksajien Mikael Kirkko-Jaakkola.
Nyt julkaistun tutkimuksen ovat rahoittaneet Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akava.