Heikki Vestman: Lisää ydinvoimaa sähkön hinnan hillitsemiseksi

Kansanedustajan mukaan ydinenergialain kokonaisuudistuksen keskeiset muutokset liittyvät ydinenergiahankkeiden luvitukseen.
Fortumin Loviisan ydinvoimalaitos. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Fortumin Loviisan ydinvoimalaitos. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Kokoomuksen kansanedustaja ja talousvaliokunnan jäsen Heikki Vestman pitää tänään eduskunnalle lähetettyä ydinenergialain kokonaisuudistusta Petteri Orpon (kok.) hallituksen ja kuluneen vuosikymmenen tärkeimpänä energiapoliittisena toimena.

Lakiuudistus sujuvoittaa ydinvoimaan liittyvää luvitusta, luo edellytykset pienydinreaktorien rakentamiselle ja tekee Suomesta näin entistä houkuttelevamman maan ydinvoimalle.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Heikki Vestmanin mukaan hallituksen linja on, että Suomeen tarvitaan lisää ydinvoimaa. Tämän tavoitteen saavuttamisen kannalta on välttämätöntä uudistaa ydinvoiman luvitusta ja käyttöä koskeva lainsäädäntöä.

– Nykyinen ydinenergialaki on 35 vuotta vanha ja sitä on muutettu lukuisia kertoja. Nyt laitamme koko lain remonttiin ja päivitämme sen vastaamaan nykypäivän teknologiaa ja suomalaisen yhteiskunnan tarpeita, Vestaman sanoo tiedotteessa.

– Tein viime vaalikaudella ensimmäisenä valtiopäivätoimenani kollega Atte Harjanteen kanssa aloitteen ydinenergialain uudistamisesta ja SMR-teknologian edistämisestä. Upeaa, että tämä eduskunnassa yli hallitus- ja oppositiorajan jakama tavoite on nyt, kiitos Orpon hallituksen, toteutumassa.

Lupaprosessit nopeutuvat

Heikki Vestmanin mukaan lakiuudistuksen keskeiset muutokset liittyvät ydinenergiahankkeiden luvitukseen. Uudistuksen päätavoitteena on pitää ydinenergian käyttö yhteiskunnan kokonaisedun mukaisena sekä huolehtia toiminnan turvallisuudesta ja Suomessa syntyvästä ydinjätteestä. 

– Jatkossa eduskunta ei enää tekisi päätöksiä uusista ydinenergiahankkeista, vaan päätöksen ratkaisisi valtioneuvosto, ja kaikkein pienimpien ydinlaitoshankkeiden osalta työ- ja elinkeinoministeriö. Tämä nopeuttaa lupaprosesseja. Eduskunta saisi lisäksi selonteon hankepäätöksistä. Suomen huipputasolla olevasta ydinturvallisuudesta ei tingitä, Vestman toteaa.

Poimintoja videosisällöistämme

– Uusi malli mahdollistaa esimerkiksi useamman modulaarisen pienydinvoimalan periaatepäätöksen samalla kertaa. Pidän tärkeänä myös sitä, että rakentamislainsäädännön vaatimuksista voidaan ydinvoimaloiden kohdalla poiketa silloin, kun voimala on saanut turvallisuuden osalta STUK:n hyväksynnän. Muun muassa näillä muutoksilla paitsi sujuvoitetaan, myös alennetaan kustannuksia uuden ydinvoiman rakentamisessa.

Kattava ja tarkka standardointi

HeikkiVestmanin mukaan standardointiin perustuva luvittaminen tulisi mahdollistaa Euroopan tasolla.

– Seuraavaksi tulisi tehdä jatkoselvitystä ja edistää EU:n laajuista ydinvoimaloiden luvituksen standardointia. Tällöin yhdessä EU-maassa hyväksytty reaktori voitaisiin ottaa helpommin käyttöön myös muissa jäsenmaissa, ydinturvallisuudesta tinkimättä. Kustannukset alenisivat sarjatuotannon edellytysten parannuttua.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Kattava ja tarkka standardointi on ollut mahdollista muillakin turvallisuusintensiivisillä aloilla kuten lentokoneteollisuudessa – miksei siis myös ydinvoimassa.

Vestmanin mukaan lakiesityksen tuoma luvituksen sujuvoittaminen luo edellytykset lisäydinvoiman syntymiselle Suomessa.

– Tarvitsemme Suomeen lisää puhdasta, kohtuuhintaista ja sääriippumatonta perusvoimaa, eli ydinvoimaa. Tämä kävi suomalaisille selväksi viimeistään alkuvuodesta, kun sähkön hinta kohosi kohtuuttoman korkealle Suomeen talveen kuuluvan tuulettoman pakkasjakson pysäytettyä tuulivoimalat. Kylmässä ja pimeässä maassa emme voi nojata vain tuulen ja auringon varaan. – Lisäydinvoima sekä sääriippumattoman säätövoiman lisääminen ovat ratkaisevan tärkeitä sekä suomalaisille kodeille että yritysten kilpailukyvylle. Sähkön pitää riittää ja sen pitää olla aina kohtuuhintaista.

Ympäristö- ja ilmastoministeri kommentoi kysymystä SDP:n vaatimuksesta.
Asiaan liittyvät mahdolliset muutokset ratkaistaan puolustusministeriön eri prosessissa valmisteleman esityksen yhteydessä.
Turun tapon yrityksestä tuomittu pääsi vapaaksi. Professori Jukka Savolainen sanoo näkökulmassaan järjestelmän kohtelevan 17-vuotiasta rikollista usein kuin pientä lasta.
Mainos