Suomen talous on vihdoin kääntynyt kasvuun, kertoo Danske Bank tuoreessa suhdannekatsauksessaan.
Suomen talous nousi viimeisellä vuosineljänneksellä taantumasta ja kääntyi kasvuun. Danske Bank ennustaa talouskasvun kiihtyvän edelleen kuluvana vuonna. Pankki pitää ennusteensa likimain ennallaan ja arvioi kokonaistuotannon kasvavan 1,5 prosenttia vuonna 2026 ja 1,9 prosenttia vuonna 2027. Lähi-idän konfliktin ja energiamarkkinoiden häiriöiden pitkittyminen on keskeinen riski ennusteelle, mutta tässä kohtaa pankki arvioi vaikutusten jäävän tilapäisiksi.
Teollisuuden näkymät ovat parantuneet, ja yritysten tilauskannat ovat kasvaneet merkittävästi. Työmarkkinatilanne paranee vähitellen, ja yksityinen kulutus kasvaa monen vaisun vuoden jälkeen. Reaalipalkkojen nousu vahvistaa kotitalouksien kahden viime vuoden aikana kasvanutta ostovoimaa.
– Talouden käänne on vihdoinkin alkanut, ja kasvu käynnistynyt. Teollisuuden ja viennin näkymät ovat parantuneet, ja kotitalouksien kulutus kasvaa reaalitulojen jatkaessa nousuaan, kertoo Danske Bankin pääekonomisti Minna Kuusisto tiedotteessa.
Teollisuuden tilauskanta sekä valoisat investointi- ja vientinäkymät tukevat kasvua
Teollisuuden uudet tilaukset kasvoivat viime vuonna 5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna erityisesti metalliteollisuuden vetämänä. Suomen keskeisten kauppakumppaneiden, kuten Saksan ja Ruotsin, teollisuuden aktiviteetin kasvu vahvistaa vientikysyntää. Lisäksi Suomen vahva kustannuskilpailukyky, Saksan investointipaketti ja Euroopan puolustusinvestoinnit tukevat viennin näkymiä.
Danske Bank ennustaa tuotannollisten investointien kasvun piristyvän ja yksityisten investointien kasvavan erityisesti datakeskusten ja vihreän siirtymän hankkeiden myötä. Teollisuuden hyvien näkymien konkretisoitumista uusiksi investoinneiksi ja uusien työntekijöiden rekrytoinneiksi hidastaa kuitenkin teollisuuden matala käyttöaste.
Työttömyysaste kääntyy laskuun
Työllisyys on vakiintunut viimeisen puolen vuoden aikana, ja työttömyysasteen trendi osoittaa merkkejä taittumisesta. Työttömyysaste oli kuitenkin edelleen korkealla, 10,3 prosentin tasolla tammikuussa. Osallistumisasteen nousu matalasuhdanteessa on osittain kasvattanut työttömyysastetta.
– Trenditasoitettu työllisten määrä on laskenut 8 000 henkilöllä ja työttömien määrä kasvanut 39 000 henkilöllä vuoden takaiseen verrattuna. Muutosta selittää osallistumisasteen kasvu viime vuonna. On todennäköistä, että viime hallituskaudella voimaan tullut työn hakemiseen velvoittava työvoimapalvelumalli ja nykyisen hallituksen etuusleikkaukset ovat lisänneet työvoimaan hakeutumista, Kuusisto toteaa.
Danske Bank ennustaa työllisyyden kohenevan kuluvan vuoden aikana, kun etenkin teollisuuden aktiviteetin vilkastuminen alkaa välittyä työllisyyteen. Työttömyysaste nousee viime vuoden 9,7 prosentista keskimäärin 9,9 prosenttiin tänä vuonna. Ensi vuonna työttömyysaste kääntyy tuntuvaan laskuun.
Kuluttajien luottamus kohenee
Kotitaloudet ovat paikanneet säästämisellä inflaatioshokin aiheuttamaa köyhtymistä. Elinkustannuksiin suhteutettuna kotitalouksien nettovarallisuus ja talletuskanta ovat yhä merkittävästi alhaisempia aiempaan huipputasoon verrattuna. Tulokehitys on maltillisempaa tukien varassa olevilla kotitalouksilla.
Työmarkkinatilanne on pitänyt kotitaloudet varovaisina, ja kuluttajien luottamus elpyy hitaasti. Yksityinen kulutus kasvaa tänä ja ensi vuonna kasvavien ansioiden ja työllisyyden käänteen myötä. Viime vuonna tehdyt palkkaratkaisut nostavat ansiotasoa kuluttajahintoja nopeammin, mikä tukee ostovoimaa.
– Asunnonosto- ja remontointiaikeet sekä kestokulutustavaroiden ostoaikeet ovat olleet vaisuja. Työllisyyden paraneminen lisää kuluttajien luottamusta, mikä tukee yksityisen kulutuksen kasvua. Patoutuneen kysynnän purkautumisesta johtuvat positiiviset kasvuyllätykset ovat mahdollisia, arvioi Danske Bankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto.
Maailmanpoliittinen tilanne aiheuttaa edelleen epävarmuutta
Vaikka kasvunäkymät ovat lupaavat, geopoliittisten jännitteiden syveneminen ja kauppapoliittiset epävarmuudet voivat lisätä inflaatiota sekä heikentää viennin ja teollisuuden kasvulukuja.
– Viime päivinä Lähi-idän tilanne on kärjistynyt, mikä on jo nostanut öljyn ja kaasun hintoja ja saattaa kiihdyttää inflaatiota. Pitkittyessään energiakriisi voisi jopa pysäyttää Suomen talouden juuri alkaneen kasvun. Mikäli rahtiliikenne Hormuzinsalmella kuitenkin normalisoituu pian, häiriöt markkinoille jäisivät lyhytaikaisiksi ja talousvaikutukset pieniksi, Kuusisto summaa.