Kun patrioottinen mestarijoukkue nauraa pukukopissa presidentin kömpelölle vitsille, kulttuurieliitti näkee sovinismia. Kun huippuyliopiston kasvatti vaihtaa maata miljoonasopimuksella, sama eliitti näkee rohkeaa kosmopoliittisuutta. Tässä kuilussa ratkaistaan Yhdysvaltain vaalit.
Yhdysvaltain miesten olympiakulta oli hetken ajan jotain, mikä nyky-Amerikassa on harvinaista: jakamaton kansallinen riemu. Jatkoaikavoitto Kanadasta päätti 46 vuoden odotuksen. Vain muutamaa päivää aiemmin myös Yhdysvaltain naiset olivat voittaneet olympiakultaa.
Sitten kuva muuttui.
Pukukopissa kuvatussa videossa Donald Trump soitti mestarijoukkueelle onnittelupuhelun. Puhelun aikana presidentti vitsaili, että hänen pitäisi ehkä kutsua myös naisten maajoukkue Valkoiseen taloon. Pelaajat nauroivat.
Siinä kaikki.
Silti muutaman sekunnin naurusta rakennettiin kertomus sovinistisesta “MAGA-jääkiekosta”, patriarkaalisista valtarakenteista ja naisten halventamisesta. Vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö tulkitsi tilanteen naisten maajoukkueen pettämiseksi.
Moraalinen tuomio oli valmis hetkessä. Mutta analyysi oli väärä.
Pukukopissa ei laadittu poliittista julistusta. Siellä juhlittiin olympiakultaa. Pelaajat nauroivat presidentin kömpelölle vitsille kuten kaikelle muullekin siinä samppanjan, oluen ja huudon täyttämässä kaaoksessa. Se ei ollut kannanotto vaan reaktio. Kiinnostavaa ei ole se, että he nauroivat. Kiinnostavaa on, miksi vitsi osui maaliin.
Kulttuurieliitin mukaan nauru ilmentää vihamielisyyttä naisten jääkiekkoa kohtaan. Tämä selitys on heikoilla kantimilla. Jatkoaikamaalin tehnyt Jack Hughes sanoi suorassa tv-haastattelussa ensimmäiseksi ajatelleensa Megan Kelleriä, jonka maali ratkaisi naisten olympiakullan. Tämä naisten saavutusta kunnioittava kommentti oli vähintään yhtä spontaani kuin pukukopin nauru.
Uskottavampi selitys on arkisempi – ja siksi epämukavampi.
Miesten ja naisten huippujääkiekko ovat sekä urheilullisesti että symbolisesti aivan eri tasolla. Tämä ei ole moraalinen arvio vaan kilpailullinen tosiasia. Yhdysvaltain naisten maajoukkue ei pärjäisi keskitasoiselle 16–18-vuotiaiden poikien joukkueelle. Kaikki tietävät tämän. Julkisesti sitä ei haluta sanoa.
Ei myöskään sanota ääneen, että miesten voitto Kanadasta on Yhdysvalloissa myyttinen hetki tavalla, johon mikään muu jääkiekko-ottelu ei yllä. Se asettuu samaan jatkumoon kuin vuoden 1980 Lake Placidiin Miracle on Ice – ottelu, joka ei ollut pelkkä urheilusuoritus vaan kylmän sodan symbolinen käännekohta ja kansallisen itsetunnon lähde.
Trumpin vitsi rikkoi tämän kirjoittamattoman säännön. Se oli hauska, koska se oli totta.
Tilanne on kuin Keisarin uudet vaatteet -sadussa: joku sanoo ääneen sen, minkä kaikki tietävät mutta mistä ei ole sopivaa puhua. Tästä syntyy yhteisen tunnistamisen nauru. Pukukopissa se oli vapauttavaa. Mediassa se oli sääntörikkomus.
Tämä ei ole tarina jääkiekosta. Tämä on tarina luokkajaosta.
Yhdysvalloissa jääkiekko on teollisuuskaupunkien laji – Michiganin, Wisconsinin ja muiden ylemmän keskilännen alueiden, jotka olivat aikoinaan demokraattien työväenluokkaista ydinaluetta mutta ovat siirtyneet republikaanien taakse. Näitä äänestäjiä kutsuttiin Reagan-demokraateiksi.
Reagan-demokraattien symbolinen kotipaikka on Michiganin Macomb County Detroitin pohjoispuolella: valkoisen ammattiliittoihin kuuluvan autoteollisuustyöväen alue, joka hylkäsi demokraatit kulttuurisista syistä ja muutti Yhdysvaltain politiikan suunnan.
Kuvaavaa on, että jatkoaikamaalin ratkaisseella kentällisellä kaikki neljä kenttäpelaajaa olivat Michiganista.
Olen asunut täällä yli kymmenen vuotta. Tiedän, miltä tämä Amerikka näyttää.
Tässä maailmassa on täysin normaalia sanoa ääneen olevansa ylpeä maansa edustamisesta riippumatta siitä, kuka on presidentti.
Eliittimediassa tämä tulkitaan MAGA-signaaliksi.
Kontrasti näkyi samoissa Cortinan olympialaisissa toisessa suunnassa.
Freestylehiihtäjä Eileen Gu on syntynyt ja kasvanut Yhdysvalloissa, käynyt maan eliittikouluja ja opiskelee Stanfordissa. Vuonna 2022 hän päätti alkaa edustaa Kiinaa. Päätös oli taloudellisesti poikkeuksellisen tuottoisa. Olympialaisten jälkeen hän siirtyi Milanon muotiviikoille.
Monille amerikkalaisille – erityisesti työväenluokassa – Gu symboloi maailmaa, jossa kansalaisuus on brändi ja kansallinen lojaalisuus sopimus.
Silti länsimaisessa mediassa hänen ratkaisunsa esitetään kosmopoliittisena rohkeutena.
Samaan aikaan teollisuuskaupunkien jääkiekkoilijat, jotka puhuvat suoraan ylpeydestään edustaa Yhdysvaltoja, leimataan MAGA-symboliksi.
Kyse ei ole urheilusta. Kyse on siitä, millainen amerikkalaisuus on hyväksyttyä.
Gallupin mukaan republikaanien ja demokraattien välillä on lähes 50 prosenttiyksikön ero kansallisessa ylpeydessä. Sama jakolinja kulkee kulttuurissa, mediassa ja urheilussa.
“MAGA-jääkiekko” ei ole analyysi jääkiekosta. Se on analyysi siitä, miksi demokraatit menettävät Macomb Countyn kaltaiset paikat – ja niiden mukana vaalit. Pukukopissa mikään ei muuttunut Muuttui se, miten sitä katsottiin.
Kysymys ei ole jääkiekosta. Kysymys ei ole Trumpista. Kysymys on siitä, kumpi puolue ymmärtää sen Amerikan, joka ratkaisee vaalit.
Sen nimi on Macomb County.