Venäjän hyökkäyssodan alusta on kulunut yli neljä vuotta, mutta Moskovan varjolaivasto seilaa yhä Itämerellä rankaisematta.
Syynä on Brookings Institutionin vanhemman tutkijan Robin Brooksin mukaan kreikkalaiset merenkulun oligarkit, joilla on käytännössä veto-oikeus Brysselin päätöksiin.
Euroopan unioni päätti hiljattain 20. pakotepaketista Venäjää vastaan. Alun perin siihen sisältyi merenkulun palvelujen kieltäminen venäläistä öljyä kuljettavilta aluksilta.
Tämä olisi lopettanut liikenteen Itämerellä pääasiassa kreikkalaisilta öljytankkereilta, joiden osuus Kremlin varjolaivastossa on noin kolmannes.
– Alusten omistajien puolesta Kreikan hallitus vastusti päätöstä kaikesta päätellen onnistuneesti. Jäljelle jäi ontto pakotepaketti, joka saa EU:n näyttämään heikolta ja rohkaisee Vladimir Putinia, Brooks sanoo.
Hänen mukaansa yksimielisyyden vaatimus, joka antaa mille tahansa valtiolle veto-oikeuden mihin tahansa päätöksiin EU:ssa, on aikansa elänyt.
Ilman keinoa heittää maita ulos EU:sta voi Kreikka jatkaa tätä toimintaansa. Tutkijan mukaan nykytilanne vain rohkaisee sitä jatkamaan.
Pakotteiden alaisten alusten määrä on Wall Street Journalin siteeraaman TankerTrackers.comin mukaan jo 1 300. Niistä alle 75 prosenttia näyttää sijaintinsa julkisesti.
Laivan sijainnin osoittavan AIS-järjestelmän pois kytkemisen lisäksi alukset toimivat varjoissa näyttämällä väärennettyjä sijainteja, vaihtamalla alusten nimiä ja liputusta ja lastaamalla öljyä aluksesta toiseen.
Varjolaivaston alukset kuljettavat kuudesta 6–7 prosenttia maailman ja noin 80 prosenttia Venäjän raakaöljystä. Pakotteiden alaisen öljyn myynti on vaikeutunut, mutta sen kuljetukset eivät, minkä vuoksi noin 300 miljoonaa barrelia Venäjän ja Iranin öljyä makaa merellä tankkereissa.
Nykyiset pakotteet ovat vähentäneet Venäjän öljytuloja arviolta 24 miljardia dollaria. EU:n 20. pakotepaketti olisi onnistuessaan vähentänyt näitä tuloja vielä 17 miljardilla dollarilla vuodessa.