Yhteishaku peruskoulun jälkeiseen koulutukseen on käynnissä. Samalla se tarkoittaa sitä, että moni nuori on tärkeän valinnan edessä. Jatkaako opiskelua lukioon vai ammatillisessa koulutuksessa?
Valinta ei ole aina helppo. Nuori ei välttämättä ole ehtinyt miettiä tulevaisuudensuunnitelmiaan ja omat vahvuudetkin saattavat olla vielä epäselvät. Tilannetta ei helpota ollenkaan ympäristön taholta tulevat paineet. Nuorta voi mietityttää, mihin vanhemmat ja sukulaiset haluaisivat hänen hakevan.
Sekin voi painaa vaakakupissa paljon, mihin omat kaverit ovat hakemassa. Uskallanko hakea lukioon, jos kaikki kaverini haluavat ammatilliseen koulutukseen? Entä uskallanko poiketa massasta ja hakea ammatilliseen koulutukseen lukion sijasta, vanhempien ja sukulaisten odotusten vastaisesti?
Tässä kohtaa nuoren kannattaa muistaa eräs asia. Hän on päättämässä omasta tulevaisuudestaan – ei kenenkään muun. Siksi opiskeluvalintaa miettiessä muiden ennakkoasenteet ja odotukset kannattaa jättää taka-alalle. Mieti ennemmin sitä, millainen opiskelija sinä itse olet ja millaista työtä haluat tehdä elämässäsi.
Tampereen yliopiston tuntiopettajan Vesa Korhosen mukaan nuoren kannattaa valintoja pohtiessaan miettiä, mikä aidosti kiinnostaa, millainen on oma luontainen tapa oppia ja opiskella ja mitkä ovat mahdolliset omat vahvuudet.
– Myös suunnitelmat oman tulevaisuuden suhteen on hyvä käydä läpi, vaikka ne voivat olla vielä alustavia, Vesa Korhonen kannustaa pohtimaan.
Kiinnostuksen ja tulevaisuuden osalta voi miettiä esimerkiksi sitä, kiinnostavatko enemmän ammattiin valmistavat opinnot vai onko tavoitteena korkeakouluopiskelu ja sen tarjoamat teoreettisemmat opinnot.
– Tämä voi antaa alustavaa suuntaa ammatilliseen koulutukseen ja lukioon suuntaamiseen välille.
Hänen mukaansa on hyvä muistaa, että kumpikin polku mahdollistaa jatko-opinnot.
– Myös se voi vaikuttaa omaan harkintaan haluaako mahdollisesti nopeasti työelämään ja tiettyyn ammattiin vai tarvitseeko opiskelu- ja pohdinta-aikaa lisää?
Vastakkainasettelu elää sitkeänä
Ihmisten mielikuvissa on edelleen vastakkainasettelua lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä, ja nuorella voi esimerkiksi perhetaustansa takia olla paine valita toinen vaihtoehdoista. Korkeasti koulutetuilla vanhemmilla voi olla toive, että heidän lapsensakin käy lukion ja hakeutuu sen jälkeen korkeakouluun. Vastaavasti toisissa perheissä saattaa vallita asenne, että vain fyysinen suorittava työ on oikeaa työtä eikä pitkälle kouluttautumista arvosteta.
Monelle nuorelle tilanne voi tuntua painostavalta ja hän voi tuntea epävarmuutta. Korhonen muistuttaa, että kyse on tärkeästä päätöksestä ja sitä ei kannata tehdä paineen alla tai muiden odotusten ohjaamana.
Siksi valinta lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä pitää tehdä sen perusteella, kumpaan nuori itse haluaa hakeutua.
– Tässä kohdin nuori voi todellakin itse rauhassa pysähtyä miettimään, mikä tuntuu aidosti kiinnostavalta ja mielekkäältä, Korhonen muistuttaa.
Tällöin kannattaa miettiä, mistä oppiaineista, työtehtävistä tai projekteista mahdollisesti nauttii ja onko itsellä vahvempi taipumus esimerkiksi käytännön tekemiseen vai enemmän lukuaineisiin liittyvään teoreettiseen opiskeluun.
Lukio on väylä korkeakouluun
Opiskelu lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa poikkeaa merkittävästi toisistaan. Millaisissa tilanteissa nuoren on kannattavampaa hakeutua lukioon?
Korhosen mukaan lukio sopii nuorelle, jos hän pitää esimerkiksi yleissivistävistä aineista, kuten matematiikasta, historiasta, kielistä, äidinkielestä ja luonnontieteistä ja haluaa kehittää monipuolisesti tietojaan ja taitojaan näillä alueilla eteenpäin.
– Myös jos omat mahdolliset ammatti- ja urahaaveet osuvat sellaisille aloille, joissa tällaisia niin sanottuja akateemisia taitoja tarvitaan, niin lukio tarjoaa hyvän perustan jatko-opinnoille.
Lukiokoulutukseen hakiessa kannattaa muistaa, että lukio on vain väylä korkeakouluopintoihin. Valitsemalla lukion käytännössä valitset sen, että jatkat opiskelua lukion jälkeenkin.
– Lukio tarjoaa hyvän perustan korkeakouluopinnoille. Toisaalta lukio antaa myös aikaa pohtia jatko-opintoja ja uramahdollisuuksia, Korhonen muistuttaa.
Ammatillinen koulutus on suorin tie työelämään
Tästä päästään ammatillisen koulutuksen etuihin. Siinä missä ammatillisen tutkinnon suorittanut valmistuu ammattiin, ylioppilastutkinnon suorittaminen ei takaa pääsyä korkeakoulututkintoa vaativiin töihin. Siksi opiskelujen jättäminen pelkän lukiokoulutuksen varaan olisi todennäköisesti turhaa. Pelkkä lukiokoulutus ei merkittävästi paranna työllistymismahdollisuuksiakaan verrattuna tilanteeseen, jossa työnhakijalla on pelkkä peruskoulututkinto.
Joissain tilanteissa ammatillinen koulutus voi olla sopivampi vaihtoehto. Korhonen mainitsee esimerkkinä tilanteen, jossa on selkeä kiinnostus tiettyyn alaan. Silloin ammatillinen koulutus voi tarjota selkeän väylän.
– Tällaisia ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveysala, rakennusala tai sähkö- ja automaatioala. Myös jos tekemällä oppiminen tuntuu itsestä mielekkäämmältä kuin pelkkä teoria, voi ammatillinen koulutus olla sopivampi vaihtoehto.
Samalla hän muistuttaa, että ammatillinen koulutus yleisesti tarjoaa nopeamman väylän työelämään ja kontakteja työpaikkoihin voi syntyä usein jo opintojen aikana. Kuten aiemmin todettua, lukio itsessään on vain välivaihe ennen korkeakouluopintoja.
Lukiossa vaatimustaso on peruskoulua korkeampi
Osa nuorista voi olla kiinnostuneita hakemaan lukioon, mutta heitä mietityttää eräs asia. Onko lukioon hakeminen järkevää, jos peruskoulussakin lukuaineet tuntuivat vaikeilta ja arvosanat olivat heikkoja?
Tämä ei ole automaattinen este lukioon hakemiselle. Kannattaa kuitenkin muistaa, että lukiossa vaatimustaso on huomattavasti korkeampi kuin peruskoulussa. Jos peruskoulussa pääsit kokeista läpi rimaa hipoen, opiskelutapoihisi on tehtävä lukiossa merkittäviä muutoksia.
– Lukio vaatii usein paljon oma-aloitteisuutta, suunnittelua ja pitkäjänteisyyttä. Kotitehtäviä ja kokeisiin lukemista voi olla runsaasti. Joten tässä kohtaa kannattaa harkita tarkoin, missä määrin riittää motivaatiota ja halua panostaa lukio-opintoihin. Se edellyttää taustalla omien tavoitteiden selkiyttämistä ja käytännössä myös omien opiskelutapojen uudelleen miettimistä, Korhonen muistuttaa.
On muitakin vaihtoehtoja
Ylivoimaisesti suurin osa peruskoulunsa päättävistä nuorista valitsee lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä. Koko maan tasolla vuonna 2024 peruskoulun päättävistä nuorista 52,5 prosenttia jatkoi lukiokoulutukseen ja 39,9 prosenttia ammatilliseen koulutukseen. Luvut ovat samansuuntaisia aiemmiltakin vuosilta.
Paikkakuntien välillä vaihtelut ovat suuria. Esimerkiksi Kauniaisissa peruskoulun päättävistä nuorista 85 prosenttia jatkoi opiskelua lukiossa vuonna 2024. Sen sijaan Tervon kunnassa kaikki siirtyivät ammatilliseen koulutukseen. Tilastoja tarkkailtaessa onkin havaittavissa ilmiö, että lukiokoulutus on keskimäärin suositumpaa suurissa kaupungeissa ja ammatillinen koulutus pienissä kunnissa.
Lukio ja ammatillinen koulutus eivät kuitenkaan ole ainoat vaihtoehdot. Vaihtoehtoina voi olla esimerkiksi kymppiluokalle hakeutuminen, jolloin peruskoulun huonoja arvosanoja on mahdollista korottaa.
Arvosanojen korottaminen on tärkeää etenkin silloin, jos haaveena on lukioon pääsy. Etenkin suurissa kaupungeissa suosituimpien lukioiden keskiarvorajat ovat korkeat. Samalla saa lisäaikaa sen pohtimiseksi, mitä haluaa lähteä opiskelemaan.
Valinta ei sido loppuiäksi
Peruskoulun päättävät nuoret ovat yleensä 15- tai 16-vuotiaita. Koulutusjärjestelmää on usein arvosteltu siitä, että nuoret joutuvat tekemään valinnan tulevaisuudestaan liian aikaisessa vaiheessa.
Korhonen myöntää, että tällainen valinta tulee toki eteen varsin aikaisessa vaiheessa ja valinta lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä voi olla vaikeakin. Hänen mukaansa on kuitenkin hyvä muistaa, että mikään valinta ei sulje ovia myöhemmiltä opinto- ja urapolkujen uudelleen suuntautumisilta.
– Nuoren oma kiinnostus ja omien vahvuuksien tunnistaminen ja miettiminen on tärkeää ja ne voivat myös tulla näkyvämmäksi vasta toisen asteen koulutuksenkin aikanakin.
Se ei edes ole tavatonta, että nuori keskeyttää opintonsa ja vaihtaa alaa. Lukion aloittanut nuori voi todeta, että hän teki väärän valinnan ja hakeutuukin ammatilliseen koulutukseen. Sama toimii toisinkin päin.
Lukion eduksi nimetään usein se, että se mahdollistaa pääsyn korkeakouluopiskelijaksi. Korhonen muistuttaa, että lukiosta voi hakea ammattikorkeakouluun ja yliopistoon, mutta myös ammatillisesta koulutuksesta voi hakea korkeakouluihin.
On olemassa vielä yksi vaihtoehto. Jos valinta lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä tuntuu vaikealta, voit suorittaa ne molemmat samanaikaisesti. Silloin valintasi on kaksoistutkinto eli ylioppilastutkinnon suorittaminen ammatillisen koulutuksen yhteydessä.
– Kaksoistutkinto on yksi mahdollisuus pitää ovia auki useampiin suuntiin. Tarvittaessa voi myös myöhemmin täydentää opintoja, jos myöhemmin haettava ala vaatii vahvaa teoreettista osaamista, Korhonen sanoo.
LUE MYÖS:
Yhteishaku alkaa, tarjolla yli 90700 opiskelupaikkaa
Eikö koulu puutu lapsesi kiusaamiseen? Näin viet asiaa eteenpäin
Näkökulma: Koulujen on lopetettava kiusaamisen vähättely