Suomessa oli vuosina 2023-2024 Euroopan eniten negatiivisia sähkön pörssihintoja. Taustalla on tuulivoiman lisärakentaminen ja se, että sen teho vaihtelee tuulen mukaan nollan ja 7 500 megawatin välillä.
Helsingin Sanomien mukaan vuosi 2024 saattoi jäädä miinushintojen huippuvuodeksi, vaikka tuulivoiman määrä on edelleen kasvussa. Sähkön äärihinnat ovat tuoneet markkinoille uudenlaista joustavaa kulutusta ja tuotantoa. Tämä tasaa sähkön hintaa molemmissa päissä.
Suomessa on korvattu polttoon perustuvia lämpövoimaloita sähkökattiloilla, joissa lämmitetään kaukolämpövettä. Tämä muuttuu kannattavaksi halvan pörssisähkön aikana.
Fingridin mukaan sähkökattiloita on yli tuhannen megawatin edestä ja ensi vuonna 2 000 megawattia lisää. Suomeen on lisäksi rakenteilla suuria akkuvarastoja, joita puretaan sähkön hintapiikkien aikaan. Niiden kapasiteetti on ollut jatkuvassa kasvussa.
Negatiivisia hintoja voidaan nähdä jatkossakin keväällä, jolloin aurinkovoimalat tuottavat enemmän sähköä ja vesivoimalat ovat suurella teholla sulamisvesien vuoksi. Muutos ei myöskään tarkoita sähkön kallistumista, sillä varastojen purkaminen laskee korkeimpia varttihintoja.
Hintavaihteluun vaikuttaa kuluttajien toiminta ja pörssisähkösopimusten suosio. Se kannustaa vähentämään kulutusta kalleimmilla hetkillä. Markkinoiden suuret toimijat joutuvat ottamaan kuluttajien toiminnan huomioon spot-markkinoiden tarjouksia laatiessaan.