Euroopan ei pidä tuudittautua ajatukseen siitä, että Venäjän sotilaallinen uhka on vasta vuosien päässä. Näin varoittaa ruotsalainen sotatieteilijä ja Venäjä-tuntija Oscar Jonsson, joka Dagens Nyheterissä kirjoittaa Vladimir Putinin voivan olla valmis hyökkäämään paljon pelättyä aikaisemmin.
Jonsson kuvailee Saksassa joulukuussa toteutettua sotasimulaatioota, jossa Venäjä onnistui valtaamaan stragisesti tärkeän Marijampolėn kaupungin Etelä-Liettuassa. Sotapelissä Nato osoittautui eripuraiseksi Venäjän hyökkäyksen edessä.
Todellisuudessa Nato-maat olisivat kuitenkin saaneet riittävästi ennakkovaroituksia tiedustelulta välttääkseen skenaarion, Liettuan puolustusvoimien komentaja, kontra-amiraali Giedrius Premeneckas toppuutteli harjoituksen tultua julkisuuteen.
Jonsson pitää sotapelin lopputulosta kuitenkin huolestuttavana.
– Yksi tärkeimmistä seikoista tässä oli se, ettei se sijoittunut vuoteen 2030, jolloin Venäjä aiempien arvioiden mukaan saattaa olla valmiis haastamaan Naton, vaan syksyyn 2026. Sotapelin skenaariossa Ukrainan ja Venäjän välille on syntynyt tulitauko keväällä 2026, mutta Venäjä ei kotiuttanut joukkojaan vaan alkoi valmistautua operaatioon Baltiassa, ruotsalainen kirjoittaa.
Useat eurooppalaiset päättäjät ja asiantuntijat ovat varoittaneet Venäjän voivan uhata sotilaallisesti myös Natoa, mutta yleensä Venäjän on arvioitu tarvitsevan joukkojensa jälleenrakentamiseen joitakin vuosia aikaa. Jonssonin mukaan tämä voi olla virhearvio. Venäjän asevoimat ovat suurista tappioista huolimatta kasvaneet merkittävästi Ukrainan sodan aikana, hän muistuttaa.
Kreml ei viime vuosina ole lisäksi juurikaan välittänyt asiantuntijoidensa varoituksista ja toppuutteluista, Jonsson muistuttaa.
Vaikka Eurooppa on Ukrainan sodan myötä herännyt vahvistamaan puolustustaan, on Euroopan reaktiossa Jonssonin mukaan vieläkin kyse lähinnä ”eilispäivän sodankäynnin aukkojen paikkaamisesta”. Modernilla läpinäkyvällä taistelukentällä joukkojen keskittäminen rintamalle ilman vastareaktiota käy yhä hankalammaksi, ja tämän takia täsmäaseiden, kuten ohjusten, droonien ja raketinheitinten merkitys korostuu. Jos Eurooppa ei halua hävitä seuraavaa sotaa, on näihin asejärjestelmiin panostettava, Jonsson kehottaa.