Vakavimmat liukastumisvammat syntyvät usein tilanteissa, joissa pää osuu kovaan maahan. Naisista lähes puolet kertoo käyttävänsä nastakenkiä aina talvella lenkkeillessään, kun miehistä näin tekee vain alle kolmannes. Asia selviää vakuutusyhtiö Lähitapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä.
Vajaalla puolella suomalaisista (42 prosenttia) ei ole nastakenkiä tai -pohjallisia tai muita liukkaille keleille suunniteltuja jalkineita. Naisten yleisin syy olla käyttämättä tai hankkimatta nastapohjaisia kenkiä on se, että he havaitsevat liukkauden vasta ulkona.
Miehillä yleisin syy taas on kokemus siitä, etteivät he tarvitse niiden tuomaa pitoa liukkailla. Kaikista vastaajista 13 prosenttia sanoi syyksi, ettei heillä ole varaa hankkia niitä.
Liukkaus on helpompi tunnistaa perinteisellä pääkallokelillä eli silloin, kun lämpötila sahaa nollan tuntumassa ja jalkakäytävät vuoroin jäätyvät ja sulavat, sanoo Lähitapiolan korvausasiantuntija Sari Laakso.
– Nyt vuosi on alkanut monin paikoin kylmässä kelissä, mutta liukkaita tilanteita on voinut syntyä siitä, että lumi on tamppaantunut tiiviiksi jalkakäytävälle tai vasta tehty auraus on silottanut maahan liukkaita kohtia. Näissäkään tilanteissa pelkkä itsevarmuus ei riitä pystyssä pysymiseen, vaan tarvitaan pitävät kengät. Liukastumisriski jatkuu keväällä, kun jää ei sula tasaisesti vaan muuttuu paikoin erittäin liukkaaksi veden ja jään yhdistelmäksi, Laakso sanoo tiedotteessa.
Kyselyn mukaan nuorimmat ikäryhmät käyttävät nastapohjallisia kenkiä vähiten. He myös kertovat muita useammin syyksi, että näiden käyttö nolottaa.
– Nuoruus ei valitettavasti suojaa liukastumiselta. Lähitapiolan tapaturmavakuutuksen vahinkotietojen mukaan liukastumisia sattuu kaikenikäisille.
Liukastumistapaturmat ovat talvikuukausina yksi yleisimmistä henkilövahingoista. Talvella lenkkeillessä sattunut liukastuminen on myös yksi yleisimmistä talvisiin urheilulajeihin liittyvistä tapaturmista.
Lähitapiolan tapaturmavakuutuksen vahinkotietojen mukaan liukastumisvahingot olivat koko Suomen tasolla hieman vähemmän yleisiä talvella ja alkukeväästä 2024–2025 kuin 2023–2024 vastaavana ajankohtana. Yleisyydessä on kuitenkin ollut alueellista vaihtelua: joillain alueilla tilanne oli viime talvena edellistalvea vaikeampi.
Ilmastonmuutoksen ennustetaan mutkistavan tilannetta. Vaikka talvet muuttuvat entistä leudommiksi, myös sateisuus lisääntyy ja lämpötilat sahaavat entistä useammin nollan kummankin puolen. Ilmatieteen laitoksen tutkijat arvioivatkin ilmastonmuutoksen tekevän liukkaasta kaudesta aiempaa lyhyemmän mutta vaarallisemman.
– Jatkossa on entistäkin tärkeämpää varautua liukkaisiin keleihin. Pitävien jalkineiden lisäksi se tarkoittaa myös esimerkiksi sitä, että varaa liikkumiseen hieman tavallista enemmän aikaa. Kiire ja liukkaus eivät ole hyvä yhdistelmä, Laakso sanoo.
Liukastuessa sattuu usein nilkkoihin, polviin, kylkiin ja käsiin, joilla kaatuessa otetaan vastaan. Suurin osa vammoista on lieviä ruhjeita ja venähdyksiä, mutta liukastuminen voi aiheuttaa myös murtumia ja pahimmassa tapauksessa pysyviä vammoja. Esimerkiksi rannemurtuman riski kasvaa liukkaalla talvikelillä 2,5-kertaiseksi verrattuna ei-talvikelin murtumariskiin.
– Vakavimmat vammat syntyvät usein tilanteissa, joissa pää osuu kovaan maahan. Nastakengät voivat siis jopa pelastaa hengen.