Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on esittänyt toistuvia aluevaatimuksia Grönlantia kohtaan, jonka haltuunottoa hän pitää elintärkeänä maan kansalliselle turvallisuudelle.
Valkoisen talon mukaan asevoimien käyttö on yksi mahdollisuus muiden joukossa. Trumpin kerrotaan kuitenkin pyrkivän ensisijaisesti itsehallinnollisen alueen ostamiseen Tanskalta.
Erääksi vaihtoehdoksi pohditaan Grönlannin itsenäistymistä ja sitä seuraavaa sopimusta Yhdysvaltain kanssa. Järjestely voisi muistuttaa esimerkiksi Tyynenmeren saarten kanssa tehtyjä liitännäissopimuksia.
Mielipidemittausten mukaan selkeä enemmistö grönlantilaisista kannattaa itsenäistymistä Tanskasta, mutta vain noin kuusi prosenttia haluaisi liittyä Yhdysvaltoihin.
Voisiko Donald Trump ottaa Grönlannin haltuun Venezuelan kaltaisella salamaiskulla tuomalla lähialueelle ensin laivasto-osaston ja lentokalustoa? Ilmailu- ja sotilasasiantuntija Pentti Perttulan mukaan tässä ei välttämättä olisi mitään järkeä, sillä Yhdysvalloilla on jo nyt varsin laajat oikeudet Grönlannissa.
Pituffikin avaruustukikohdassa eli entisessä Thulen lentotukikohdassa palvelee noin 200 sotilasta eli vain murto-osa kylmän sodan huippuvuosien määrästä. Näkyvä diplomaattinen kiista lähti liikkeelle Tanskan vähäiseksi koetusta panokseen arktisen alueen turvallisuuteen.
– Koko julkisesti esitetty ajatus saaren haltuunotosta sai alkunsa siitä, kun Trump vaati Tanskaa lisäämään Grönlannin puolustusta. Ilmeisesti Tanska ei kuitenkaan ole investoinut siihen tarpeeksi, joten seuraavaksi Trump alkoi uhata haltuunotolla, Pentti Perttula sanoo Verkkouutisille.
– Joka tapauksessa Grönlanti kuuluu itsehallintoalueena Nato-maalle, joten luulisi saaren puolustusvajeeseen löytyvän muitakin ratkaisuja. Diplomaattinen riski koko operaatiossa Grönlantia vastaan olisi valtaisa, Perttula jatkaa.
Asiantuntijan mukaan ajatus sotilaallisesta miehityksestä tuntuu järjettömältä jo pelkästään Grönlannin sijainnin ja sääolojen aiheuttaman haastavuuden takia. On eri asia seisottaa merkittävää osaa USA:n merivoimasta viikkotolkulla Karibianmerellä kuin Pohjoisella jäämerellä.
Tanskan sotilaallisen reaktion ennustaminen on haastavaa, koska hyökkääjä olisi tässä tapauksessa sen oma liittolaismaa.
– Itsepuolustus lienee kuitenkin kaikissa olosuhteissa sallittua, mutta siinäkin voimankäyttösäännöt ja hallituksen tätä tapausta varten mahdollisesti antamat lisäohjeet määrittelevät, mihin kohtaan tulenkäytön kynnys on asetettu, Perttula sanoo.
Väitetyssä puolustusvajeessa ja Yhdysvaltojen retoriikassa voi olla kyse Donald Trumpin hallinnon kokemasta uhasta Grönlannin luonnonvarojen menettämisestä. Venäjä hamuaa Lomonosovin harjannetta samalla kun Kiina pyrkii saamaan haltuunsa saaren mineraalivaroja investointiprojekteilla.
Valkoinen talo ei halua antaa kummallekaan maalle tilaisuutta pureutua saaren ja sen lähivesien mineraalivaroihin, jotka ovat tulossa aiempaa helpommin hyödynnettäviksi ilmaston lämmetessä.
– Siksi tätä näytelmää esitetään. Lopputuloksena on kuitenkin todennäköisemmin jokin sopimus kuin miehitys, vaikka eihän Trumpista tiedä varsinkaan nyt, kun hän pääsi veren makuun Venezuelassa, Pentti Perttula toteaa.