Euroopan maiden johtajat neuvottelivat alkuviikosta Berliinissä seuraavista askeleista Ukrainan sodan lopettamiseksi. Paikalla oli Ukrainan edustajien lisäksi Yhdysvaltain neuvottelijat Steve Witkoff ja Jared Kushner.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb tapasi amerikkalaiset jo ennen varsinaisen kokouksen alkua sunnuntai-iltana. Hän sanoi maanantaina tehneensä töitä ukrainalaisten ja amerikkalaisten yhteistyön sujuvoittamiseksi.
Euroopan maat julkaisivat maanantai-iltana yhteisen julkilausuman, jossa Venäjää kehotetaan saapumaan neuvottelupöytään Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin rauhansuunnitelman pohjalta. Yhtenäisen lännen toiminnan arvioidaan aiheuttaneen hermostuneita reaktioita Moskovassa.
Kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnell (kok.) uskoo, että neuvotteluiden lopputulos tulee vaikuttamaan Euroopan laajempaan turvallisuustilanteeseen lähivuosina.
– Isoja hetkiä eletään. Ukrainan rauhanneuvotteluissa ei ratkaista sitä, milloin sota loppuu, vaan sitä, alkaako seuraava sota muutaman vuoden päästä. Kaikki tiivistyy turvajärjestelyihin. Ilman uskottavia ja sitovia takuita ei synny rauhaa. Venäjä uskoo vain päättäväiseen voimaan, Jarno Limnell kirjoittaa X:ssä.
Hänen mukaansa Berliinin julkilausuma on Vladimir Putinille vaikea pala.
– Kremlin ensireaktio on todennäköisesti propagandahyökkäys: kuvataan Naton laajentumisena ja lännen provokaationa, vaikka kyse on sodan estämisestä. Moskova pelaa aikaa ja luottaa, että Putin–Trump-yhteys murentaa lännen yhtenäisyyden, Limnell toteaa.
Isoja hetkiä eletään. Ukrainan rauhanneuvotteluissa ei ratkaista sitä, milloin sota loppuu, vaan sitä, alkaako seuraava sota muutaman vuoden päästä. Kaikki tiivistyy turvajärjestelyihin. Ilman uskottavia ja sitovia takuita ei synny rauhaa. Venäjä uskoo vain päättäväiseen voimaan.
— Jarno Limnell (@JarnoLim) December 15, 2025