Etelä-Suomen isot liikennehankkeet on lisätty EU:n Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineen (CEF) prioriteettilistalle, mikä parantaa niiden mahdollisuuksia saada EU-rahoitusta.
EU:n jäsenvaltioiden vastuuministerit tapasivat maanantaina. Kokouksen tuloksena CEF-prioriteettien listalle nousivat Tallinna–Helsinki–Tampere- sekä Helsinki–Turku–Tukholma-yhteydet.
EU:ssa valmistellaan parhaillaan vuosien 2028–2034 rahoituskehystä. Sen osana oleva CEF-väline tarjoaa rahoitustukea valtioiden rajat ylittäville liikennehankkeille. Välineen uudeksi budjetiksi on esitetty 81 miljardia.
Alun perin viime kesänä julkaistussa CEF-asetusesityksessä Suomesta listalle oli nostettu vain yksi raidehanke Oulusta Luulajaan.
– Saimme tänään todella hienoja uutisia, kun Etelä-Suomen isot hankkeet saatiin CEF-prioriteettilistalle. Tämän kokoluokan rahoitusikkuna avautuu meille harvoin, toteaa Uudenmaan maakuntajohtaja Tuija Telén tiedotteessa.
– Seuraavaksi meidän pitää varmistaa, että Lentorata, Länsirata ja Tallinnan yhteys ovat valmiita tulevia hakemuksia varten, Telén jatkaa.
Prioriteettilistalle pääsy ei automaattisesti tuo rahoitusta, mutta se avaa mahdollisuuden menestyä kilpailussa EU:n liikennerahoituksesta. Vain hankkeet, joilla on korkea kypsyysaste, voivat saada tukea. Kyseessä on ratkaiseva käänne muun muassa Länsiradalle, jonka kokonaisrahoituksesta jopa puolet voidaan saada EU:lta uuden esityksen puitteissa.
Myös Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Jarno Limnell (kok.) pitää päätöstä merkittävänä voittona Suomelle ja Uudenmaan vaikuttamistyölle.
– Suomen suuret liikennehankkeet ovat keskeisiä paitsi kansallisesti myös Euroopan turvallisuuden ja pohjoisen huoltovarmuuden kannalta, ja ne ovat tärkeitä myös Suomen talouskasvulle, Limnell toteaa tiedotteessa.
Uudenmaan maakuntajohtaja Telén peräänkuuluttaa, että suuret liikennehankkeet tulee kotimaassa saattaa sille tasolle, että ne pärjäävät EU:n rahoituskilvassa.
Salon ja Lohjan valtuustot päättävät maanantaina Länsiradan osakassopimuksen hyväksymisestä. Aiemmin Turun, Espoon ja Vihdin valtuustot ovat hyväksyneet osakassopimuksen. Kirkkonummen valtuusto on hylännyt sen.
Valtion on osakassopimuksen mukaan määrä rahoittaa 400 miljoonaa euroa länsiradan ensimmäisen vaiheen 1,32 miljardin euron kustannuksista.