Sopu velkajarrusta merkitsee, että jatkossa eduskuntapuolueet – vasemmistoliittoa lukuun ottamatta – sitoutuvat yhteisiin, pitkän aikavälin tavoitteisiin velkaantumisen vähentämiseksi. Jatkossa laadittavien rahoitusasematavoitteiden tulee täyttää tietyt EU- sekä kansallisen tason kriteerit.
Sopua on luonnehdittu historialliseksi, mutta entä jos asetetuissa tavoitteissa ei pysytä? Sopimuksessa ei viitata tältä osin sanktioihin, vaikkakin sinne on kirjattu mahdollisuus poikkeamiin yllättävissä kriisitilanteissa.
Verkkouutiset kysyi asiasta parlamentaarisen velkajarrutyöryhmän julkisessa kuulemistilaisuudessa, joka järjestettiin eduskunnassa tiistaina. Paikalla oli työryhmäläisten lisäksi myös Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ja valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen.
Työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Valkonen (kok.) totesi, että kulloisellakin hallituksella on selostusvelvollisuus, mikäli asetetuissa rahoitusasematavoitteissa ei pysytä.
– Ja totta kai mikään parlamentaarinen sopimus ei ole siihen edes tähdännyt, että koko eduskunta lähtisi sitten linnakeikalle, jos talouspolitiikan tavoitteitteissa ei pysytä, hän jatkoi.
Majanen piti Valkosen esiin tuomaa hallituksen selostusvelvollisuutta tyypillisenä ratkaisuna tässä kohtaa:
– Tässä on valittu tämänkaltaisissa säännöissä varsin yleinen tapa, jossa hallitus joutuu selostamaan, miksi tavoitteita ei ole saavutettu. Ja tämä rakentuu luottamukseen, että meillä on kansanvalta, joka toimii. Ja julkisuus, joka nostaa tämän sitten esiin. Tämä on ihan tyypillinen ratkaisu tässä kohtaa.
Rehn otti vauhtia armeijavertauksesta:
– Tässä parlamentaarisessa yhteisymmärryksessä ja Suomen mallin rakentamisessa on pitkälti kyse samasta ilmiöstä kuin aikoinaan armeija-aikana tavattiin todeta, että itse itseäni komentaen. Eli olemme itse rakentaneet itsellemme säännöt. Ja silloin tietenkin sillä, miten julkinen keskustelu etenee näistä, onko se luottamusta heikentävää vai vahvistavaa, sillä on valtavan iso merkitys. Sen takia toivonkin, että pääsisimme rakentavaan poliittiseen kulttuuriin, joka vahvistaisi nyt sovitun parlamentaarisen yhteisymmärryksen perusteita.
Rehn korosti, että Suomen julkista taloutta ei tasapainoteta ja velkasuhdetta käännetä alaspäin esimerkiksi EU-sääntöjen takia, vaan ”ihan oman itsemme ja Suomen tulevaisuuden takia”.
Lausahduksen voi tulkita olevan piikki vasemmistoliiton europarlamentaarikolle Li Anderssonille, joka oli aiemmin vaatinut Helsingin Sanomien haastattelussa Suomea vaikuttamaan EU:n sääntövaatimuksiin.
Sekä Rehn että Majanen kiittelivät tilaisuudessa velkajarrusopua. Majanen kertoi keskustelleensa sovusta luottoluokittajien ja IMF:n kanssa:
– He ovat olleet hyvin vaikuttuneita sovusta ja tästä pitkäjänteisyydestä.
– On ilmeistä, että saavutetu parlamentaarinen yhteisymmärrys julkisen talouden velkakestävyyden varmistamisesta parantaa sekä kotimaista että kansainvälistä luottamusta Suomen julkiseen talouteen, Rehn sanoi.