Palkansaajien nimellinen ansiotaso nousi 2,8 prosenttia heinä-syyskuussa 2025 vuoden takaisesta. Palkansaajien reaalinen ansiotaso nousi samalla ajanjaksolla 2,4 prosenttia, koska ansiotason nousu oli nopeampaa kuin kuluttajahintojen nousu. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen tuoreista tilastoista.
– Reaalinen ansiotaso ei ole vielä palautunut Venäjän hyökkäyssodan alkua ja energiakriisiä edeltävälle tasolleen, mutta palkansaajien ostovoimakuoppa on kuroutumassa vauhdilla umpeen, sanoo Suomen yrittäjien ekonomisti Roope Ohlsbom tiedotteessa.
Hänen mukaansa on huomionarvoista, että työttömyyden kasvu eli lisääntynyt työn tarjonta ei ole hidastanut palkansaajien säännöllisestä työajasta saamien palkkojen ja tulospalkkioiden kasvua.
– Matalana pysyneen inflaation ja palkankorotusten ansiosta palkansaajien reaalinen ansiotaso ja siten ostovoima jatkaa kasvuaan. Samalla työllisyysaste laskee eli töitä tekee pienenevä, mutta aiempaa korkeapalkkaisempi joukko.
Merkittävä osa työttömyyden kasvusta johtuu uusien ihmisten siirtymisestä työvoiman ulkopuolelta osaksi työvoimaa. Suuri joukko eläkeikäisiä 65–74-vuotiaita on ilmoittautunut työttömiksi työnhakijoiksi, mikä näkyy yleisimmin raportoidussa 15–74-vuotiaiden työttömyysasteessa.
Ekonomistin mukaan toinen korkeaa työttömyysastetta selittävä tekijä on maahanmuuttajien määrän kasvu.
– Venäjän hyökkäyssodan alun jälkeen Suomeen on saapunut kymmeniä tuhansia tilapäistä suojelua saavia ukrainalaisia. Moni Suomeen muuttanut etsii nyt töitä, mikä näkyy työttömyyden kasvuna, Ohlsbom sanoo.
Ohlsbom huomauttaa, että suurin osa koko talouden palkkasumman kasvusta on tapahtunut jo pidemmän aikaa julkisella sektorilla, mikä ei ole pitkässä juoksussa kansantalouden kannalta kestävää.
– Julkisen sektorin palkat rahoitetaan verotuloilla, jotka syntyvät yksityisen sektorin toimeliaisuudesta. Yksityisen sektorin vahvistuminen on välttämätöntä talouden ja työllisyyden kestävälle elpymiselle, Ohlsbom muistuttaa.