Chatham Housen tutkija Timothy Ash varoittaa Eurooppaa erittäin synkistä seurauksista, jos Ukrainalle ei ohjata riittävää taloudellista tukea. Hänen mukaansa katastrofin taustalla on Yhdysvaltain vetäytyminen yhä selvemmin taka-alalle ja Euroopan maiden epäröinti.
– Kriisi on yhä lähempänä. Se puhkeaa Ukrainassa, mutta ei sen rintamalinjalla, jossa uupuneet prikaatit aiheuttavat edelleen brutaalin hintalapun venäläisille hyökkääjille, Timothy Ash kirjoittaa CEPA-ajatushautomon artikkelissa.
Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n aiemmat arviot Ukrainan rahoitustarpeista olivat ilmeisesti liian optimistisia. Laskelmien taustalla toimi oletus, että sotatoimet olisivat rauhoittuneet jo kuluvan vuoden aikana, mikä olisi helpottanut Kiovan taloudellista tilannetta.
Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alun jälkeen Ukrainan budjettialijäämä on ollut noin 2,5–3,5 miljardia euroa kuukaudessa. Alijäämä on katettu pääosin IMF:n ja länsimaiden rahoituksella. Oletuksena oli, että alijäämä puolittuisi vuonna 2026 ja lähes katoaisi vuonna 2027.
– Tämä oli sankarillinen oletus, ja se oli myös väärä. Kreml ei ole osoittanut mitään halua rauhanneuvotteluihin, joten nyt on syytä odottaa pitkää sotaa. Tämä vaatii paljon suurempaa pitkän aikavälin rahoitusta, Timothy Ash toteaa.
Kiel-instituutin tietojen perusteella Ukrainan tukeminen maksaa länsimaille vuodessa yli 80 miljardia euroa. Timothy Ash nostaa esiin Valkoisesta talosta kuultuja lausuntoja, joiden mukaan presidentti Donald Trumpin hallinto ei tule jatkamaan Ukrainan rahoittamista. Presidentti Joe Bidenin kaudella Yhdysvallat hoiti tarpeesta noin 40 prosenttia.
Tutkijan mukaan on selvää, ettei Eurooppa voi yksin hoitaa pian syntyvää aukkoa.
– Karu poliittinen, sosiaalinen ja taloudellinen todellisuus mantereella tarkoittaa, ettei Ukrainalla ole realistista mahdollisuutta saada tällaista pitkän tähtäimen sitoumusta. Euroopalla on vaikeuksia kasvavien budjettialijäämien, heikon kasvun, puolustus- ja sosiaalimenojen tarpeen ja populistien nousun kanssa. Tilanne on vakava, Timothy Ash toteaa.
Suurimpana riskinä on Ukrainan taloudellinen kriisi, joka uhkaa sen kykyä puolustautua Venäjän hyökkäystä vastaan. Ilmeisenä ratkaisuna olisi ottaa käyttöön Venäjän keskuspankilta jäädytetty noin 280 miljardin euron varallisuus.
– Tämä raha riittäisi hyvin rahoittamaan Ukrainan puolustustarpeen pitkään sotaan. Se myös lähettäisi voimakkaan signaalin siitä, että Ukraina kestäisi Vladimir Putinin ajaman pitkän sodan skenaarion ja pystyisi sinnittelemään Venäjän horjuvaa taloutta pidempään. Tämä lisäisi Kremlin riskejä aggression jatkamisesta ja mahdollisesti pakottaisi sen neuvottelupöytään, Ash sanoo.