Lyhyet sairauspoissaolot painottuvat viikon alkuun

Kunnat menettävät tutkimuksen mukaan lyhyissä sairauspoissaoloissa yli 100 miljoonaa euroa vuodessa.
Organisaatioiden välillä havaittiin merkittäviä eroja sairauspoissaolojen todennäköisyydessä. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Organisaatioiden välillä havaittiin merkittäviä eroja sairauspoissaolojen todennäköisyydessä. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan julkaiseman tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot aiheuttavat kunnallisille työnantajille merkittäviä kustannuksia.

Vuonna 2021 työnantajakustannukset lyhyistä poissaoloista olivat 135 miljoonaa euroa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Lyhyet sairauspoissaolot painottuvat viikon alkuun, erityisesti maanantaihin ja maanantaina alkavat poissaolot aiheuttavat jopa kaksinkertaiset kustannukset muihin viikonpäiviin verrattuna.

Tutkijoiden mukaan lyhyet poissaolot näyttäytyvät paitsi taloudellisena rasitteena, myös mahdollisena hälytysmerkkinä työn kuormittavuudesta ja johtamisen haasteista.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Organisaatioiden välillä havaittiin merkittäviä eroja sairauspoissaolojen todennäköisyydessä, vaikka työntekijöiden taustatekijät, kuten ikä ja ammatti, vakioitiin. Tämä viittaa siihen, että työkykyjohtamisen käytännöillä ja organisaatiokulttuurilla on suuri vaikutus poissaolokäyttäytymiseen.

– Tutkimuksemme antaa vahvoja viitteitä siitä, että kunnissa on mahdollista vaikuttaa sairauspoissaoloihin suunnitelmallisella työkykyjohtamisella. Erityisesti lyhyet poissaolot voivat toimia varhaisena hälytysmerkkinä, johon kannattaa reagoida nopeasti, toteaa Etlan tutkija ja Etlatiedon tutkimuspäällikkö Martti Kulvik tiedotteessa.

Enintään kymmenen päivän poissaolot muodostavat Etlan mukaan vuosittain yli puolet kokonaiskustannuksista.

Kirjoittajan mukaan teknologia voi tehdä terveydenhuollosta sujuvampaa.
Tapaturmien kokonaismäärä on lievässä laskussa.
Mainos