Sisäministerin mukaan sopiva termi itärajan laille on rajaturvallisuuslaki

Mari Rantasen mukaan tavoitteena on turvata Suomen raja painostukselta ja vihamieliseltä toiminnalta.
Suljettu Vaalimaan raja-asema. / LEHTIKUVA / LAURI HEINO
Suljettu Vaalimaan raja-asema. / LEHTIKUVA / LAURI HEINO

Hallitus ilmoitti kuluvalla viikolla valmistelevansa jatkoa itärajan sululle.

Sisäministeriö on asettanut lainsäädäntöhankkeen väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain eli niin sanotun rajaturvallisuuslain voimassaolon jatkamiseksi.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Lain tarkoituksena on torjua Suomen painostamista maahantulijoita välineellistämällä. Suomen itäraja on samalla EU:n ja Naton pisin ulkoraja Venäjän kanssa.

– Turvallisuustilanne Suomen itärajalla on tällä hetkellä jännitteinen mutta vakaa. Nopeisiin ja vakaviin muutoksiin pitää kuitenkin varautua. Suomi ei edelleenkään aio avata itärajaa, sisäministeri Mari Rantanen (ps.) sanoi.

Erityisesti opposition parissa lakia on kutsuttu ”käännytyslaiksi”. Sen alkuperäksi on arveltu Venäjän informaatio-operaatiota. Maaliskuun 2024 puolivälissä eri uutismedioissa hallituksen rajaturvallisuuslain esityksestä alettiin yhtäkkiä käyttää termiä ”käännytyslaki”.

– Kyse on tuskin puhtaasta sattumasta, sillä käsitteen sisällöllinen muutos oli niin radikaali ja nopea. Vaikuttaa aivan siltä kuin lain valmisteluun olisi Suomen ulkopuolelta haluttu heittää hieman ”hiekkaa rattaisiin” ja aiheuttaa tarkoituksellisesti hämmennystä niin poliittisten puolueiden, virkamieskunnan kuin etenkin kansan keskuudessa, Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) sotilasprofessori ja everstiluutnantti Marko Palokangas arvioi viime syksynä.

Mari Rantasen mukaan sopiva termi on rajaturvallisuuslaki.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Jos laki väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi on liian pitkä, on sopiva termi rajaturvallisuuslaki. Se kuvaa Suomen rajan turvaamista painostukselta ja vihamieliseltä toiminnalta, huolehtien kansallisesta turvallisuudesta ja suvereniteetistä, Rantanen kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

LUE MYÖS:
Kuka kehitti termin ”käännytyslaki”? (VU 21.11.2024)

Mainos - muuta luettavaa
Mainos