Kansanedustaja Mika Karin (sd.) mielestä kansalaisaloitteisiin liittyvän lainsäädännön reunaehdoista olisi syytä avata keskustelu eduskunnassa. Hän viittaa siihen, miten kansainvälisiin sopimuksiin liittyvät kansalaisaloitteet ovat käytännössä rauenneet tai eivät ole edenneet lainkaan eduskunnan käsittelyyn.
Näin on vaarassa käydä myös tuoreille jalkaväkimiinoja koskeville kansalaisaloitteille, koska miinojen palauttaminen edellyttäisi Ottawan sopimuksesta irtautumista.
– Kansalaisaloitejärjestelmää rakennettaessa toistakymmentä vuotta sitten ei ehkä otettu huomioon sitä, että myös kansainvälisiin sopimuksiin liittyvät asiat ihmisiä kiinnostavat ja puhuttavat, Kari sanoo Verkkouutisille.
Kansalaisaloite voi sisältää lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä, mutta kansainvälisistä sopimuksista irtautumisen ei ole katsottu kuuluvan perustuslain 53 §:n mukaisen kansalaisaloiteoikeuden piiriin.
Tämän pohjalta torpattiin myös vuosi sitten Venäjän konsulaatin lakkauttamista Ahvenanmaalla koskeva kansalaisaloite. Aloite ei edennyt eduskunnan käsittelyyn, vaikka se oli kerännyt vaadittavat 50 000 allekirjoitusta, koska konsulaatin aseman katsottiin olevan kytköksissä kansainvälisiin sopimuksiin.
Myös edellisellä vaalikaudella tehty kansalaisaloite jalkaväkimiinojen palauttamiseksi äänestettiin silloisessa ulkoasiainvaliokunnassa kumoon niin ikään saman perustuslain 53 §:n nojalla.
– Minusta eduskunnassa olisi syytä käydä keskustelua ja pohtia tätä asiaa uudelleen, koska kansalaisaloitejärjestelmä on rakennettu kansalaisille nimen omaan sen takia, että heillä olisi vaikuttamiskanava asioihin, jotka heitä puhuttavat. Jalkaväkimiinat on yksi esimerkki ajankohtaisesta aiheesta, johon kansalaiset haluaisivat Suomessa ottaa kantaa, pohtii Kari.
LUE MYÖS: Voiko miina-aloite edetä eduskunnassa? Vasemmistoliitosta tuli jo tyrmäys