Hallitus antoi torstaina eduskunnalle esityksen niin sanotusta vientivetoisesta palkkamallista. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa kansantalouden kokonaisedun ja palkanmuodostuksen toimivuuden huomioimista sovittelutoiminnassa.
– Sovittelutoiminnassa syntyneet ratkaisut heijastuvat työmarkkinoiden toimivuuteen ja palkanmuodostuksen kestävyyteen. Toimiva palkanmuodostus on yksi keskeisistä Suomen kilpailukykyä ja kansantalouden kokonaisetua tukevista osatekijöistä, työministeri Arto Satonen (kok.) sanoi tiedotustilaisuudessa.
Ehdotetut lakimuutokset vaikuttaisivat valtakunnansovittelijan, sovittelijoiden ja sovittelulautakunnan toimintaan.
Satonen kertoi, että työmarkkinaosapuolten mahdollisuus tehdä sopimuksia keskenään säilyisi muuttumattomana.
– Sopimusvapautta ei rajoiteta miltään osin. Jos sopimus tehdään työnantajien ja työntekijöiden kesken ilman, että asia edes etenee sovittelijalle, sitä ei rajoiteta vaan se on täysin vapaata, kuten tälläkin hetkellä.
Työministeri kertoi, että esitys koskee ainoastaan sovittelutoiminnassa noudatettavia pelisääntöjä. Satonen totesi, että sovittelijat ovat katsoneet olleensa sidottuja yleiseen linjaan jo 1960-luvulta lähtien. Nyt esitys antaa sovittelijalle vahvemman selkänojan puolustaa työmarkkinoiden toimivuutta turvaavia käytänteitä, kuten yleistä linjaa ja viennin päänavausta.
– Nyt tätä vahvistetaan tällä lainsäädännöllä, Satonen sanoi.
Muutoksessa on työministerin mukaan kuitenkin liikkumavaraa siten, ettei se estä ala- ja tehtäväkohtaisten erityispiirteiden huomiointia sovintoehdotuksessa.
– Sovittelijan antamalla ehdotuksella ei saa kuitenkaan vaarantaa kansantalouden kokonaisedun toteutumista eikä palkanmuodostuksen ja työmarkkinoiden toimintaa.
Satonen sanoi, että periaatteet koskevat jatkossa myös sovittelulautakuntaa.
– Jos sovittelulautakuntaa muodostetaan, valtakunnansovittelija tai hänen määräämänsä sovittelija toimisi sovittelulautakunnan puheenjohtajana.
Hallitus esittää, että laki tulisi voimaan 1.12.2024.