Kemianteollisuuden suhdannetilanne on edelleen poikkeuksellisen heikko. Alan tilauskanta on pysynyt sitkeästi matalalla, Kemianteollisuus ry kertoi maanantaina.
Kemianteollisuuden tuotantohuippu osui kesään 2020, jonka jälkeen tuotanto on tippunut noin 10 prosentilla.
Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä alan viennin arvo putosi 17 prosenttia.
Suhdannetilanteen odotetaan paranevan syksyllä. Tähän antaa syytä odotukset korkojen laskusta. Lisäksi asiakkaiden aiemmin täydet raaka-ainevarastot ovat palautumassa normaalimmalle tasolle
– Pitkällä aikajänteellä uskomme, että kasvu tulee, vaikka näkymät ovat nyt synkeät. Yritykset arvioivat, että puolen vuoden päästä tilanne on positiivisempi, Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto kertoi suhdanneinfossa maanantaina.
Kemianteollisuuden toimitusjohtajille tekemän jäsenkyselyn mukaan liki 50 prosenttia jäsenyrityksistä arvioi tilanteensa tällä hetkellä huonoksi.
Vastauksia tuli 71:ltä alan yrityksen toimitusjohtajalta.
Kyselyssä tiedusteltiin myös toimitusjohtajien kantoja eurovaaleihin liittyviin teemoihin.
Kemianteollisuuden yritysjohtajat toivovat, että Suomesta valittavat mepit tulisivat panostamaan teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen, EU:n energiaomavaraisuuteen, työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen sekä ilmasto- ja luontotavoitteisiin.
Sen sijaan EU:n laajenemishanke saa yrityksiltä tyrmäyksen. Sen ei ajatella olevan kytköksissä yritysten menestymiseen.
– Eniten yrityksiä huolestuttaa Euroopan kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla. Tämä tulevien meppien on syytä muistaa, toimitusjohtaja Aalto toteaa.
Kun yritysjohtajilta kysyttiin, mihin kohteisiin EU:n tulisi käyttää aiempaa enemmän rahaa, nousevat infrahankkeet ja Ukrainan tukeminen kärkeen. Myös yritysten innovaatiotoiminnan tukeminen ja EU:n yhteinen puolustus mainitaan usein.
– On ilahduttavaa, että kemianteollisuuden toimitusjohtajat ovat voimakkaasti Ukrainan tukemisen kannalla, Aalto sanoo.
Yritysjohtajien mukaan EU:n tulisi rahoittaa lisäpanostuksia supistamalla aiempia menoja. Tätä mieltä oli 90 prosenttia vastanneista.
Sen sijaan yhteisvelan ottaminen saa yritysjohtajilta täystyrmäyksen. Vain 12 prosenttia vastaajista ottaisi yhteisvelkaa.
– Uudelle EU:n yhteisvelalle jäsenyritykset eivät kerta kaikkiaan lämpene, Aalto kiteyttää.