18-29-vuotiaista nuorista aikuisista on tullut mielenterveys- ja päihdehoidon väliinputoajia, uutisoi Keskisuomalainen. Mielenterveys- ja päihdetyöntekijöiden Päivi Vanhapellon ja Sari Korpelan mukaan nuorten aikuisten mielenterveysongelmat näkyvät muun muassa käytöshäiriöinä, päihde- ja peliriippuvuutena. Ne eivät aina täytä terveydenhoidon kriteereitä, jolloin hoitoa ei saada ajoissa.
Vanhapellon mukaan avopalveluiden yleistyminen mielenterveysongelmien hoidossa ei anna useinkaan riittävää apua, sillä niiden resurssit ovat riittämättömät. Hän nostaa esimerkiksi skitsofreniaa sairastavan, joka ei syö lääkkeitään.
– Lääkevaste heikkenee ja tasapainon etsiminen laitoshoidossa vie aikaa. Kun hänet kotiutetaan kevyillä tuilla, on vaarana, että sama kierre jatkuu alusta, hän huomauttaa Keskisuomalaiselle.
Korpelan ja Vanhapellon mukaan yhteiskunta pompottelee päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria aikuisia, sillä tieto ei aina kulje sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä. Hoitamattomien mielenterveysongelmien tai neurologisten häiriöiden johtaessa päihdeongelmaan ja vaikeuksien kasaantuessa hoitaminen on yhä vaikeampaa.
– Polku voi johtaa muun muassa päihdepsykoosiin, ja silloin ei enää tiedetä, hoidetaanko mielenterveyttä, neuropsykiatrista ongelmaa vai päihteitä, Vanhapelto sanoo.
Lisäksi päihdeongelma voi estää mielenterveysongelmien hoitoa, sillä se voi estää esimerkiksi laitoshoitoon pääsyn.