Monella EU:n Nato-maalla on merkittävästi kirittävää päästäkseen liittouman puolustusmäärärahatavoitteeseen, joka on 2 prosenttia maan bruttokansantuotteesta, kertoo Financial Times viitaten saksalaisen Ifo-taloustutkimusinstituutin selvitykseen.
Eniten kirittävää on mailla, joilla on korkea budjettialijäämä ja korkea velkataso.
Suurin vaje euromääräisesti on kuitenkin Saksalla, joka käytti viime vuonna 14 miljardia vähemmän puolustusmäärärahoja kuin sen olisi tullut päästäkseen 2 prosentin tavoitteeseen.
Saksa kuitenkin on puolittanut puolustusbudjettinsa alijäämän viimeisen vuosikymmenen aikana, ja pyrkii pääsemään 2 prosentin tavoitteeseen tämän vuoden loppuun mennessä.
– Niillä mailla, joilla on korkea velkataso ja korkeat korkokulut ei ole kovin paljon liikkumatilaa ottaa lisää velkaa, jonka takia ainoa mahdollisuus on karsia kuluja muilta osin. Tämä ei ole kuitenkaan yksinkertaista, kuten näimme kun Saksa yritti leikata maatalouden dieseltukia ja sai maanviljelijät nousemaan barrikadeille, sanoo Ifo-tutkimuslaitoksen ekonomisti Marcel Schlepper.
Yhdysvallat on jo pitkään halunnut, että Eurooppa panostaisi enemmän omaan puolustukseensa.
Suurin Naton rahoittaja on kuitenkin edelleen Yhdysvallat, maan 1,3 biljoonan puolustusbudjetin muodostaessa yhden kolmasosan koko liittouman sotilasmenoista. Maan sotilasmenot ovat yli kaksi kertaa enemmän kuin EU:n jäsenmaiden, Iso-Britannian, ja Norjan puolustusbudjetit laskettuna yhteen.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin mukaan kaksi kolmasosaa jäsenmaista tulee pääsemään kahden prosentin tavoitteeseen vuonna 2024. Tämä on merkittävä muutos, koska vuosikymmen aikaisemmin vain kolme liittouman jäsenmaata pääsivät 2 prosentin tavoitteeseen bruttokansantuotteesta.
Panostaminen puolustukseen ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys, koska kaikki Nato-maat eivät näe Venäjää yhtä eksistentiaalisena uhkana Euroopalle. Financial Timesin haastattelema entinen Italian valtiovarainministeriön virkamies Lorenzo Cogdono painottaakin, että Italialle olisi vaikeaa päästä kahden prosentin tavoitteeseen ilman EU:n tukea tai sääntöjen höllentämissä.
Maan velkatason on jopa 140 prosenttia sen bruttokansantuotteesta.
– Venäjän uhkaa ei yksinkertaisesti nähdä riittävän vaarallisena perustelemaan sosiaaliturvan leikkauksia sotilasmateriaalin ostamiseksi, Cogdono sanoo.
Naton tutkimuksen mukaan monessa niistä maissa, jotka ovat jäljessä tavoitteista on myös hyvin vähän tukea sotilasmenojen nostamiselle.
Esimerkiksi Italiassa vain 28 prosenttia väestöstä tukee sotilasmenojen kasvattamista, siinä missä 62 prosenttia haluaa että sotilasmenoihin käytetään saman verran tai vähemmän.
Italia oli kyselyssä yksi maista jossa sotilasmenojen nostoon suhtauduttiin kaikista negatiivisimmin.
Puolan ulkoministeri Radosław Sikorski nostaa esiin Naton kahden prosentin tavoitteen kritisoijille Venäjän puolustusbudjetin.
– Me liikumme oikeaan suuntaan, mutta liian hitaasti ja liian myöhään. Venäjän puolustusbudjetti tulee olemaan seitsemän prosenttia maan bruttokansantuotteesta tänä vuonna. Venäjä on ottanut käyttöön sotatalouden, ja meidän on vastattava haasteeseen.