Tämä ilmenee Kelan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n julkaisemista Kansallisen terveysindeksin kuntatietoista. Paras tilanne on eteläisessä Suomessa. Myös sairastavuus on suurinta idässä ja pohjoisessa.
Kuntien väliset erot, ja samalla myös hyvinvointialueiden sisäiset erot, työkyvyttömyyden ja eri sairauksien aiheuttamassa kuormituksessa ovat merkittäviä.
Kansallisen terveysindeksin vertailuluvuissa koko maan keskiarvo on sata. Sitä suuremmat luvut kertovat yleisemmästä työkyvyttömyysetuuksien saamisesta tai sairastavuudesta kunnissa. Matalammat luvut kertovat keskimääräistä vähäisemmästä työkyvyttömyysetuuksien saamisesta tai sairastavuudesta.
Työkyvyttömyys kuormittaa eniten Itä- ja Pohjois-Suomessa
Kansallisen terveysindeksin työkyvyttömyysindeksi kuvaa työkyvyttömyyseläkkeeseen, sairauspäivärahaan ja ammatilliseen kuntoutukseen liittyviä alueellisia eroja.
Työkyvyttömyyden tuoreet vertailuluvut terveysindeksissä ovat korkeimpia Pohjois-Savon Rautavaaralla (298), Tuusniemellä (278) ja Kaavilla (256). Näissä kunnissa indeksi on myös kasvanut viimeisten vuosien varrella, eli tilanne on heikentynyt maan keskiarvoon nähden.
– Itä- ja Pohjois-Suomen työkyvyttömyystilanne näkyy selvästi Kansallisessa terveysindeksissä. Pohjois-Savossa paljon haasteita aiheuttaa se, että iäkkään väestön osuus kasvaa ja työssä oleva väestö vähenee. Töitä ja veronmaksajia tarvittaisiin pieniin kuntiin lisää, sanoo Kelan tutkimuksen ylilääkäri Riitta Luoto.
Terveysriskit kasaantuvat tutkimusten mukaan vähemmän koulutetuille, pienituloisille ja pitkäaikaistyöttömille. Myös alueellinen sote-palveluiden tarjonta voi vaikuttaa tuloksiin.
– Kun alueilla tutustutaan näihin tuloksiin, on hyvä pitää mielessä, että esimerkiksi lääkäripula voi vähentää työkyvyttömyysetuuksien saamista, kun päätöksiin tarvittavia lausuntoja ei ole saatavissa. Silloin kunnan vertailuluku Kansallisessa terveysindeksissä voi olla todellisuutta matalampi, huomauttaa Luoto.
Työkyvyttömyyttä on vähiten eteläisessä Suomessa
Paras työkykytilanne on terveysindeksin valossa Uudenmaan kunnissa, joista kärjessä ovat Kauniainen (48), Espoo (54), Sipoo (63), Helsinki (64) ja Kirkkonummi (66). Myös kaksi Pohjanmaan kuntaa mahtuu mukaan kymmenen joukkoon.
– Kuntien suurten erojen taustalla ovat muun muassa väestön elintavat, ikäjakauma, työllisyystilanne ja tulotaso. Myös muuttoliike vaikuttaa, kun terveimpiä ja työkykyisimpiä muuttaa työn perässä eteläiseen Suomeen, selittää Luoto.
Sairaudet ja työkyvyttömyys kulkevat käsi kädessä
Sairastavuus on suurinta pitkälti samoissa itäisen ja pohjoisen Suomen kunnissa kuin työkyvyttömyys, ilmenee terveysindeksin sairastavuusindeksistä. Sen sijaan terveimpien kuntien joukko painottuu jonkin verran enemmän Pohjanmaalle kuin työkykyisimpien joukko.
Kuntien välisiin eroihin vaikuttaa työkyvyttömyysindeksilukuja enemmän myös kuntien asukkaiden ikärakenne. Indeksin ikävakioidussa versiossa ikärakenteen vaikutus on huomioitu.
– Suurin osa työkyvyttömyydestä johtuu niistä sairauksista, joita mittaamme sairastavuusindeksissä, joten on odotettua, että tulokset ovat samansuuntaiset, sanoo THL:n johtava asiantuntija Päivikki Koponen.
Pitkiä sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä aiheuttavat erityisesti vakavat mielenterveysongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Niiden esiintyvyydessä myös kuntien väliset erot ovat suuret.
– Lisäksi alkoholisairastavuus on erityisen yleistä monissa Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kunnissa ja vähäistä Pohjanmaan rannikkoalueen kunnissa. Päihdeongelmien merkitystä työkyvyttömyyden taustalla pitäisikin selvittää aiempaa tarkemmin, Koponen sanoo.
Hän muistuttaa, että hyvinvointialueeseen voi kuulua sekä korkean että alhaisen sairastavuuden kuntia. Tämä olisi tärkeä ottaa huomioon, kun päätetään alueen palveluverkosta ja lähipalveluista.