Nykyisestä aikuiskoulutustuesta ei saa mielekästä järjestelmää ainakaan pienillä viilauksilla, kirjoittaa Helsingin yliopiston makrotaloustieteen professori Niku Määttänen Helsingin Sanomien mielipidepalstalla.
– Aikuiskoulutustuki riippuu voimakkaasti palkasta. Esimerkiksi 4 000 euroa kuukaudessa ansaitseva ihminen voi saada tukea noin 1 800 euroa kuukaudessa, jos hän siirtyy palkkatyöstä opiskelemaan. Miksi
hyvätuloista opiskelijaa halutaan tukea yhteisistä verovaroista huomattavasti suuremmalla tulonsiirrolla kuin pienituloista?
Aikuiskoulutus ei useinkaan nosta kouluttautuvan myöhempää työllisyyttä tai palkkaa, Määttänen toteaa viitaten Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) raporttiin.
– Kuten esimerkiksi työministeri Arto Satonen toi esiin (HS Mielipide 31.7.), suuri osa tuen saajista on valmiiksi suhteellisen hyvin koulutettuja.
– Aikuiskoulutustuella opiskelu vie usein opiskelupaikan joltakin nuorelta, joka luultavasti hyötyisi koulutuksesta enemmän.
Määttäsen mukaan myöhemmällä elämässä suoritetut opinnot hyödyttävät eniten matalasti koulutettuja, mutta heidän kouluttautumistaan voi olla perusteltua tukea muutenkin kuin maksuttoman koulutuksen ja opintotukijärjestelmän kautta.
– Tuen palkkasidonnaisuudesta luopumisen lisäksi olisi syytä varmistaa, että järjestelmä voi auttaa niitä, jotka eivät ole onnistuneet kiinnittymään työelämään. Nykyisen aikuiskoulutustuen ehdot rajaavat heidät tuen ulkopuolelle, Määttänen katsoo.