Punkkien lisääntyminen on ollut kesän aikana suotuisaa ja niitä on liikkeellä paljon. Helpotusta ei ole luvassa, sillä viileiden kelien seurauksena niitä on odotettavissa lisää, uutisoi Iltalehti.
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön professorin Ilari Sääksjärven mukaan kesän sää on edistänyt punkkien lisääntymistä. Punkkilive-tietokannassa punkkeja on raportoitu jo 80 000 kappaletta, enemmän kuin viime kesänä yhteensä. Eniten punkki-ilmoituksia on tehty muun Suomenlahden saaristoalueella, Oulun seudulla ja Itä-Suomen järvialueilla.
Vaikka hellesäät voivat tilapäisesti vähentää punkkien esiintyvyyttä, eivät ne varsinaisesti vähennä niiden määrää. Helteillä punkit kaivautuvat tilapäisesti maan alle, mutta kelien viiletessä palaavat taas maan pinnalle. Sadesäätkään eivät karkoita punkkeja, sillä ne viihtyvät kosteissa olosuhteissa.
– Vain suuret tulvat voivat mahdollisesti vaikuttaa niiden määrään, Sääksjärvi kertoo.
Kesä-heinäkuun helteet vähensivätkin punkkien esiintyvyyttä tilapäisesti, mutta sään viiletessä punkit palaavat taas maan alta.
– Nyt niitä on viileämpien jaksojen jälkeen odotettavissa lisää, Sääksjärvi kommentoi.
Punkkien suhteen kannattaa olla varovainen, sillä tilapäisen ihoärsytyksen lisäksi niiden pistot voivat aiheuttaa borrelioosia sekä puutiaisaivokuumetta, joka voi pahimmillaan johtaa hengenvaaraan.
Kolmanneksella puutiaisaivokuumeseen sairastuneista sairaus etenee keskushermostotulehdukseksi, joka vaatii yleensä sairaalahoitoa ja josta toipuminen kestää kuukausia. Sairastuneilla voi esiintyä myös pitkäaikaisia oireita, kuten keskittymis- ja muistivaikeuksia sekä halvaantumisoireita raajoissa. Vuosittain puutiaisaivokuumeeseen sairastuu noin hieman yli sata ihmistä.
– Siihen ei ole olemassa täsmähoitoa ja tautitapaukset ovat olleet nousussa viime vuosina. Ainoa suoja sitä vastaan on rokottautuminen, Sääksjärvi varoittaa.
Puutiaisaivokuumetta yleisempi punkkien levittämä tauti on borrelioosi, jota voidaan hoitaa antibiooteilla. Borrelioosi jakautuu varhais- ja myöhäisvaiheeseen, joihin liittyy erilaisia oireita. Vuosittain borrelioosin varhaisvaiheeseen sairastuu noin 6000 ja myöhäisvaiheeseen 2000 ihmistä.
Varhaisvaiheessa puremakohdan ympärillä on vähintään viisisenttimetriä leveä kasvavan punaisen ihottuman alue. Jos tautia ei hoideta, voi sairaus jatkua myöhäisvaiheeseen.
– [Myöhäisvaiheen] ilmenemismuotoja ovat esimerkiksi kasvohermohalvaus, hermojuuritulehdus, niveltulehdus tai krooninen sinipunertava ihotulehdus raajojen kärkiosissa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijalääkäri Marjaana Pitkäpaasi.
Keskeinen ero borrelioosin ja puutiaisaivokuumeen tarttumisen välillä on aika. Borrelioositartunnan riski kohoaa merkittäväksi vain, jos punkki on ollut ihmisessä kiinni yli vuorokauden. Puutiaisaivokuumeeseen voi sen sijaan sairastua minuuttien päästä puremasta.
Punkin poistamisen voi tehdä itse punkkipinseteillä tai kynsillä. Pureman jälkeen kannattaa seurata tilannetta ja lähteä lääkäriin, mikäli puremakohdassa on yli viikon kuluttua puremasta yli 5 senttimetrin läpimittainen ihottuma tai jos ihottuma kehittyy sen jälkeen, kun puremakohta on ensin ollut oireeton.
Paras suoja punkkeja vastaan on kuitenkin ennaltaehkäisy riittävän peittävän vaatetuksen ja punkkitarkastuksen avulla. Paras aika tarkastukselle on iltapesun yhteydessä, eikä esimerkiksi pään tarkistusta kannata unohtaa.
– Tarkastus ei vie aikaa kuin muutaman minuutin. Se on suhteellisen halpa henkivakuutus, joten se kannattaa ottaa tavaksi tehdä jokaisen päivän päätteeksi, Sääksjärvi tiivistää.
EDIT: Juttua korjattu klo 12:10: Alkuperäinen uutinen on Iltalehdestä, ei Ilta-Sanomista.