Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) osallistui Naton Vilnan-huippukokouksen epäviralliseen puolustusministerikokokoukseen ja tapasi muun muassa Yhdysvaltain, Iso-Britannian, Alankomaiden ja Saksan puolustusministereitä myös kahdenvälisesti.
-Maailman muuttuessa vaarallisemmaksi, tarvitsemme vahvemman Naton ja panostuksia Euroopan puolustukseen. Huippukokouksen päätöksillä Euroopan ja Suomen turvallisuus vahvistuvat. Sotilaallisia suunnitelmia sekä komento- ja joukkorakennetta uudistetaan vastaamaan turvallisuusympäristömme vakaviin haasteisiin. Päähuomio on jälleen Naton oman alueen puolustuksessa, sanoo Häkkänen.
Vuonna 2014 liittouma asetti tavoitteekseen, että jatkossa vähintään 2 prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin. Nyt tämä asetettiin minimiksi.
– Suomi on jo hallitusohjelmassa sitoutunut tähän tasoon. Tällä hetkellä Suomi täyttää velvoitteensa vuoteen 2027 saakka, mutta jatkossa on selvää, että haastavan turvallisuusympäristömme vuoksi lisäpanostuksia puolustukseen on tehtävä. Se vaatii konkreettisia lisäresursseja.n.
Häkkänen osallistui korkean tason paneelikeskusteluun puolustusteollisuuden kehittämisestä yhdessä Saksan puolustusministeri Boris Pistoriuksen ja Ruotsin puolustusministeri Pål Jonsonin sekä Naton puolustusteollisuudesta vastaavan apulaispääsihteerin Wendy Gilmourin kanssa.
– Euroopan on kannettava vahvempi vastuu omasta turvallisuudestaan. Ukrainan sota on osoittanut, että puolustusteollisuuden kapasiteetti on alimitoitettu suhteessa puolustusmateriaalin kasvaneeseen kysyntään. Tämän vuoksi Nato-maat päättivät edistää puolustusteollisuuden vahvistumista.
Vilnassa Suomi jo suoritti Naton rauhan ajan tehtäviä osallistumalla Vilnan huippukokouksen ilmasuojausoperaatioon neljällä Hornet-hävittäjällään.
– Olen tyytyväinen huippukokouksen antiin ja siihen, miten Suomen Nato-integraatio on lähtenyt liikkeelle, toteaa Häkkänen.