Suomen terveydenhuolto koki kaikkien aikojen suurimman muutoksen alkuvuodesta, kun Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hyvinvointivaikuttajat -osaston johtaja Mika Salminen avaa tilannetta Verkkouutisille Asiakysymys-ohjelmassa.
Ohjelman voit katsoa kokonaisuudessaan tästä linkistä.
Suomessa hoitojonot ovat pitkiä ja hoitoonpääsy on hankaloitunut.
– Terveydenhuollossa on tällä hetkellä iso työvoimapula monessa paikassa, valitettavasti. Kaikkia paikkoja tilanne ei kuitenkaan koske, Salminen kertoo.
Keinoja hoitojonojen lyhentämiseen Salmisen mukaan on monia, mutta oikeiden ratkaisujen löytämiseen tulee antaa riittävästi aikaa.
– Äskettäin on toteutettu kaikkien aikojen suurin terveyden- ja sosiaalihuollon reformi ja tälle täytyy antaa mahdollisuus. Johtajille ja tekijöille, jotka siellä ovat, tulee antaa aikaa yrittää löytää niitä ratkaisuja hoitojonojen purkamiseen, Salminen kertoo haastattelussa.
Uudistuksessa hyvä puoli on se, että vastuu palveluiden tarjoamisesta on suuremman yksiköllä.
– Nyt on isompia ja leveämpiä hartioita, joissa on aina vähän helpompaa löytää ratkaisuja, kuin pienemmissä yksiköissä, Salminen kertoo.
Vaikka ongelmia hyvinvointialueilla on, palaute on Salmisen mukaan kuitenkin ollut hyvää ja terveydenhuollon tilanne on odotettua parempi. Kaiken kaikkea hyvinvointialueiden käynnistyminen on ollut pelättyä jouhevampaa.
Hyvinvointialueiden tulee oppia uudenlaista rahankäyttöä
Hyvinvointialueiden tulee Salmisen mukaan oppia uudenlaiseen rahankäyttöön, jotta kokonaisuudesta tulee kestävä. Yksittäisten alueiden rahoitusta tarkastellaan tilanteen kehittyessä. Salmisen mukaan talouden tasapainon löytäminen on valtiovallan sekä alueellisten toimijoiden yhteistyön tulos.
-Enää ei voi ajatella, että tämä ei ole meidän ongelmamme ja sitä siirretään muualle, Salminen kertoo.
Yksi uudistuksen tavoitteista oli toiminnan tehostaminen ja parantaminen. Yksittäin rahoituksen lisääminen ei ratkaise kaikkia ongelmia.
-Tarvetta rahalle on aina enemmän tarvetta, kuin mitä sitä on. Rahallisia resursseja voi aina antaa loputtomasti, Salminen kertoo.
Salminen muistuttaa, että tilanne ei ole sellainen, etteikö hoitoa Suomessa saa. Hoitoonpääsyssä on myös aluekohtaisia eroja. Kulunut kuusi kuukautta on myös verrattain lyhyt aika tilanteen tasoittumiseen ja Salmisen mukaan muutos ottaa oman aikansa.
Hoitojonojen purkamiseen yhtenä keinona on nostaa opiskelupaikkojen määriä, jolla tulee olemaan vaikutuksia etenkin pitkällä aikavälillä.
-Jos meillä on työvoimapulaa, yksi ratkaisu on se, että voidaan kouluttaa enemmän ihmisiä, Salminen kertoo.
Työtehtävistä tulee tehdä Salmisen mukaan houkuttelevampia. Tekijöistä on kilpailua ja halua tärkeän työn tekemiseen suomalaisista löytyy. Salmisen mukaan vastuullisesta työstä tulee maksaa sellainen korvaus, jolla on mahdollista tulla toimeen.
-Kukaan ei voi edellyttää tekemään työtä sellaisella palkalla, jolla ei pärjää, Salminen kertoo.
Toimivalla perusterveydenhuollolla luodaan säästöjä
Toimivalla perusterveydenhuollolla on Salmisen mukaan valtava merkitys myös kustannusten puolesta. Erikoissairaanhoito on kallista ja perusterveydenhuoltoon panostaminen nähdään THL:ssä järkevänä. Sairauksien ehkäisemisellä on merkittävä vaikutus ihmisten hyvinvointiin sekä palveluiden kustannuksiin.
-Mitä enemmän me pystymme ehkäisemään sitä, että jokin vaiva tai sairaus kehittyy vakavammaksi, sen paremmin ihmiset voivat, ja sitä vähemmän erikoissairaanhoitoon kohdistuu painetta, Salminen kertoo.
Salminen lisää, että yksi tärkeistä tavoitteista on, että ihmiset pystyvät luottamaan siihen, että palveluita on saatavilla tasapuolisesti jokaiselle riippumatta siitä, kuka ne tuottaa ja miten.
LUE MYÖS:
THL:n Mika Salminen: Hyvinvointialueille on annettava työrauha