Sisäministeriön teettämän poliisibarometrin mukaan lähes kaikki suomalaiset luottavat poliisiin ja suurin osa vastaajista koki poliisin kohtelevan ihmisiä kunnioittavasti ja oikeudenmukaisesti.
Kaikista vastanneista noin 91 prosenttia kertoi luottavansa poliisiin melko tai erittäin paljon. Kyselyn mukaan luottamus poliisiin on laajaa eri väestöryhmissä. Merkittäviä eroja ei ole iän, sukupuolen tai koulutuksen mukaisissa tarkasteluissa. Hieman vähemmän poliisiin luottavat pienituloiset, joista 87 prosenttia koki luottavansa poliisiin. Tutkimuksen toteutushetkellä työttöminä olleista luku oli vain 77 prosenttia.
Vastaajien mukaan tärkeimpiä syitä luottamukselle olivat kokemus asiallisesta toimintavasta ja oikeudenmukaisuudesta. Luottamusta vastaavasti heikensivät poliisin vähäisiksi koetut resurssit, jonka koettiin heikentävän poliisin näkyvyyttä arjessa.
– Luottamus on poliisin toiminnan edellytys. Siksi on tärkeää, että poliisiin ja myös muihin turvallisuusviranomaisiin luotetaan. Poliisitoiminnan kehittämisen näkökulmasta on erityisen tärkeää saada tietoa niistä ryhmistä, joiden luottamusta on tarve edelleen vahvistaa, kertoo poliisijohtaja Stefan Gerkman tiedotteessa.
Rikoksista eniten huolta kansalaisissa herättää rattijuopumukset, joka huolestutti melko tai erittäin paljon 80 prosenttia vastaajista. Myös ampuma-aserikokset, huumeiden käyttö ja myynti, tietoverkkorikollisuus, seksuaalinen ahdistelu ja väkivalta sekä pahoinpitelyt.
Erityisen tärkeinä poliisin tehtävistä pidettiin muun muassa hälytystehtäviä ja väkivaltarikosten selvittämistä sekä niiden torjuntaa. Vastaajien mukaan tehtävät ovat onnistuneet keskimääräistä paremmin. Seksuaalirikosten selvittämisessä ja torjunnassa vastaajien arviot olivat kuitenkin jonkin verran keskimääräistä heikompia.
Turvallisuuden kokemuksessa on kyselyn mukaan alueellisia eroja. 74 prosenttia vastaajista arvioi, että rikollisuustilanne ei ole heidän lähiympäristössään kovin tai juuri lainkaan vakava. Itä-Uudellamaalla vastaajista noin kolmannes arvioi, että rikollisuus heidän lähiympäristössään on melko tai erittäin vakava ongelma. Vastaava osuus Länsi-Uudenmaalla oli noin 24 ja Helsingissä alle 20 prosenttia. Vähiten huolta rikollisuustilanteesta kokivat Pohjanmaan poliisilaitoksen alueella asuvat, jossa huolta koki vain 12 prosenttia.
Useat rikokset jäävät ilmoittamatta
Tutkimuksessa kysyttiin, oliko vastaaja joutunut tietyn rikoksen uhriksi tai kohteeksi ja ilmoittanut siitä poliisille.
Ilmoittamisalttius oli suurin auto-, asunto- ja omaisuusvarkauksista, kun taas tietoverkossa tapahtuneista rikoksista poliisille ilmoitettiin alle puolet.
Ilmoittamisalttius oli pienin seksuaalisen ahdistelun tai väkivallan tapauksissa, joista vain noin 11 prosenttia ilmoitettiin poliisille. Tyypillisin syy ilmoittamatta jättämiselle oli, ettei rikosta koettu kyllin vakavaksi. Pahoinpitelyjen osalta uhri usein koki, että asia on yksityinen, eikä ilmoittamista tarvitse tehdä.
– Rikos on aina vakava asia ja rikoksista tulee ilmoittaa poliisille. Tulos kuvaa sitä, että huomattava osa rikollisuudesta on piilorikollisuutta, joka ei tule viranomaisten tietoon. Luottamus viranomaisiin madaltaa ilmoittamisen kynnystä ja tässä myös poliisin ennalta estävällä toiminnalla on merkittävä rooli, Gerkman kertoo.
Poliisibarometri on toteutettu sisäministeriön, Poliisiammattikorkeakoulun ja Tilastokeskuksen yhteistyönä. Poliisibarometriä on julkaistu vuodesta 1999.
LUE MYÖS:
Poliisi kehitti esitutkintaan uuden menetelmän Vastaamo-tietomurrossa | Verkkouutiset