Vihreä siirtymä on nopeasti muuttunut poliittisesta hokemasta markkinavetoisiksi hankkeiksi. Sanapari on löytänyt reittinsä pörssiyhtiöiden strategioihin ja elinkeinoelämän lobbareiden papereihin.
Julkisuudessa kohistaan lähes päivittäin hankkeista uuden kansallisen energiaomavaraisuuden saavuttamiseksi. Mutta miten tavallinen suomalainen pientaloasuja voi osallistua ilmastotalkoisiin taloudellisesti kestävällä tavalla?
Maalämpö on paitsi puhdasta uusiutuvaa energiaa, myös yksityistaloudellisesti kannattava investointi.
Mistä maalämpö on peräisin?
Maalämpöjärjestelmässä pientalon lämmönlähteenä toimivat aurinko ja maapallon ytimen fissioreaktio. Maalämpöpumppu kerää maaperään, kallioon tai veteen varastoitunutta auringon lämpöä.
Lämpökaivon syvemmistä osista kerättävä lämpö on peräisin maapallon ytimestä kallioon siirtyvästä fissioenergiasta sekä lämpimistä pohjavesivirtauksista. Maapallon rautaisen ytimen lämpötila on noin 6000 celsiusastetta.
Millaisiin taloihin maalämpö soveltuu?
Maalämpö sopii hyvin ympärivuotiseksi lämmitysjärjestelmäksi sekä uusiin että vanhoihin rakennuksiin. Maalämpöpumppu voidaan liittää rakennuksen aikaisempaan vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään.
Suomessa yli 60 prosenttia ja Etelä-Suomessa noin 80 prosenttia maalämpöratkaisujen lämmönkeräyspiireistä toteutetaan maahan porattavilla lämpökaivoilla.
Kannattaako maalämpöön vaihtaminen?
Maalämpöjärjestelmän takaisinmaksuaika on tyypillisesti noin seitsemän vuotta ja sijoitetun pääoman tuotto noin 15 prosenttia.
Valtiolta saa avustusta Aran kautta ja kotitalousvähennyksen muodossa. Myös Ely-keskus tarjoaa tukea pientalon öljylämmityksestä luopumiseksi. Yhteiskunnan tarjoamien tukien vaikutus investoinnin kannattavuuteen on huomattava. Tukien tarkoitus on vauhdittaa vihreää siirtymää ja maalämpöön siirtyminen vähentääkin asumisen vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä merkittävästi.
Maalämpö riskienhallinnan keinona
Euroopassa vuonna 2022 lauennut energiakriisi on lisännyt painetta myös kotitalouksien energiaomavaraisuutta parantaviin investointeihin.
Maalämpöjärjestelmän suunnittelu alkaa mitoituksella, jossa oleellinen suure on hyötysuhde. Luku kertoo, kuinka paljon vähemmän sähköä kiinteistön lämmitykseen jatkossa vuositasolla kuluu. Mitä suurempi vuosihyötysuhde, sitä suurempi säästö ja omavaraisuus.
Juuri tällä hetkellä sähkön hintaheilunta näyttää vaihteeksi tasoittuvan mutta tulevia kriisejä on vaikea ennakoida ja kotitalouksien mahdollisuudet niihin varautumiseksi ovat rajalliset. Siksi maalämmön voi helposti nähdä myös riskienhallinnan keinona.
Lisää perustietoa maalämpöpumpuista löytyy esimerkiksi Motivan Energiatehokas Koti -sivuilta ja Varsinais-Suomessa toteutettuihin maalämpöprojekteihin voi tutustua Saariston kaivonporauksen sivuilla.