Vaikka liikuntalääketieteen erikoislääkäri Jarmo Karpakka puhuukin miesten puolesta ja kehottaa heitä välttämään epäterveellisiä paheita, ei siitä militantti feministikään voi ottaa itseensä. Terveyden suhteen sukupuolet eivät ole todellakaan tasa-arvoisessa asemassa. Jarmo Karpakan toteamukset eivät toimi miesten ja naisten välisessä vertailussa kärjistäjinä.
Tässä lääkäri on, joka on ärsyttävän ja kadehdittavan mallikelpoinen: hän on suorittanut pitkiä rinkkavaelluksia, esimerkiksi 900 kilometriä pitkällä niin sanotulla GR10-reitillä Biskajanlahdelta Pyreneitä myöten Välimerelle. GR10 on mereltä merelle vaellus. Jotkut suorittavat sen Atlantilta Tyynelle merelle eli USA:n mantereen halki. Karpakalle riitti viimeksi kävely Jäämereltä Itämerelle, jolloin hänen vaimonsa ajoi mukana matkailuautolla, ja kulkija saisi huollon ja yösijan.
Paha pappi itsestään saarnaa – lääkäri tässä tapauksessa potilaistaan, jotka ovat kirjan otsikon mukaisesti miehiä, ja joilla on aika tyypillisiä terveysongelmia. Tarpeeksi aikaisin tehdyt havainnot, lääkärillä käynti ja hyvien elämäntapaohjeiden noudattaminen ovat koituneet pelastuksiksi monille.
Kaikki eivät kykene elämään terveydestään hyvin huolehtivan lääkärin tapaan. Tämän kertomukset kuvailevatkin sairastumisia ja niistä selviytymistä.
Lohtua ja yllytystä parempaan
Vuosikymmenten mittaan miespopulaatio on kuunnellut monia rohkeutta tuoneita saarnaajia lääkäreistä aina pappiin: Pekka Puska, Pertti Pakarinen, tohtori Taavi Kiiminkinen ja Matti J. Kuronen. Kaikki he ovat puhuneet terveyden, elintapojen ja oikeanlaisen itsetunnon puolesta etenkin miesoletetuille – ikäennusteensa ja terveytensä puolesta, kun he ovat pahasti alakynnessä naisiin verrattuna.
Yksi viheliäisimmistä kiusoista on keuhkokuume, jonka torjunnassa tulee noudattaa ammattilaisen yksinkertaisia ohjeita. Näissä asioissa kannattaa puoskarit jättää salatieteineen sivummalle. Keuhkokuume on niitä vitsauksia, joihin heikkokuntoinen vanha saattaa lopullisesti tuupertua:
– ota kausi-influenssarokotus joka syksy
– pneumokokkirokote pienentää keuhkokuumeen riskiä. Kertarokotus riittää.
– Muista hyvä käsihygienia.
Rokotusten vastustajat ja vastuuttomat neuvonantajat
Terveyden perustarinat liittyvät tilastollisesti yleisimpiin vitsauksiin. Verenpaine, tupakointi, alkoholi, ylipaino, stressi, sököt nivelet jne. Mitä tarttuviin tauteihin tulee, yleismaailmallinen pelastaja on ollut massarokottaminen. Niiden suhteen lääkärikunnan selvä enemmistö hyväksyy kokemuspohjaisen totuuden. Karpakka paasaa rokotusten puolesta:
”Koronapandemia on muistuttanut jälleen rokotusten merkityksestä. Rokotteiden vastustajat ovat nukkuneet historian tunneilla, sillä rokotteiden ansiosta monet tappavat ja invalidisoivat taudit ovat hävinneet Suomesta. Omasta sukupuustanikin löytyy 1800-luvun puolelta perhe, josta tuhkarokko ja kurkkumätä veivät mennessään seitsemän lasta yhden vuoden aikana! Aikuisilla miehillä on tarve huolehtia omasta rokotesuojastaan. Siksi on hyvä selvittää oma aikuisiän rokotushistoria ja täydentää sitä tarpeen mukaan.”
Näiden viimevuosikymmenten vitsauksia varten uusia rokotteita on kehitelty massojen käyttöön. Tuoreiksi ilmiöiksi on laskettava muoti-influenssat, jäykkäkouristus, puutiaisaivokuume, vyöruusu, joita varten on jo olemassa rokotteet. Kaikki eivät kuitenkaan kuulu vielä yhteiskunnan maksuttomien palvelusten piiriin.
Oikea tunnelma, lohtu ja flow
Niin sodassa kuin rauhassakin parannus löytyy yllättävän usein korvien välistä. Vuonna 1954 psykologi Abraham Maslow keksi termin ”positiivinen psykologia”. Liiallinen onnellisuuden tavoittelu on lievä riski verrattuna siihen, että synkkyys ja toivottomuus valtaavat mielen.
Silti yksi positiivisesta ns. PERMA-malli koostuu hyvinvointia lisäävistä osa-alueista, joita ei kannata väheksyä: myönteisyys, uppoutuminen, ihmissuhteet, tarkoitus ja aikaansaaminen. Siihen on lisätty vielä elinvoimaisuus, millä tarkoitetaan liikuntaa, ruokavaliota ja unen merkitystä.
Myönteisyyden merkitys on tärkeätä ja siksi suositeltavaa. Varuillaan olo on ollut alkuihmisen selviytymisen ehto, mutta tänään moneen asiaan ei kannata suhtautua turhan raskaasti, murehtien. Positiivisuus on tämän päivän elinehto, joka heijastuu myös muihin ihmisiin. Mauno Koivisto oli oikealla tiellä, kun lausahti: ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin”.
Toinen viisaus on tyyneysrukous: ”Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa ne, jotka voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan”.
Toisaalta pessimisti, jonka ei sanota pettyvän koskaan, ei ole suotavaa seuraa parempaan tähtäävälle. Yksi suotuisten asetelmien ajatteluun liittyvä termi on flow. Sen ensimmäinen esille tuonut on professori Mihály Csíkszentmihályi.
Flow on tila, jossa työn, tehtävän ja harrastuksen vaativuuden tulee olla tasapainossa taitojemme kanssa. Flow-tilassa meillä on käytössä koko kognitiivinen kapasiteetti. Flow-tilan kokevien on todettu olevan onnellisimpia. Ja mistä se löytyy? Korvien välistä tietenkin.
Jarmo Karpakka: Eläköön mies! Enemmän terveitä vuosia. SKS 2023.