Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtaja Sami Pakarinen ja verojohtaja Anita Isomaa kiittelevät valtiovarainministeriön tekemää meno- ja verokartoitusta.
– Kyseessä on hyvin kattava valikoima keinoja, joiden avulla on mahdollista saattaa julkinen talous kestävälle uralle, he toteavat EK:n verkkosivuilla julkaistussa blogissa.
Valtiovarainministeriön mukaan julkisen talouden korjaus kestävälle pohjalle vaatii yhteensä yhdeksän miljardin sopeutuksen kahdeksan vuoden, eli kahden seuraavan vaalikauden aikana.
Korjaustoimet olisi toteutettava etupainotteisesti niin, että ensimmäisen vaalikauden aikana julkista taloutta vahvistettaisiin kuuden miljardin edestä.
– Poliittiset päättäjät eivät voi enää laittaa päätään pensaaseen väistääkseen talouden realiteetteja. Valintoja on tehtävä. Mitä pikimmiten, sitä vähemmällä selvitään, EK:n johtajat toteavat.
Valtiovarainministeriö ehdottaa esimerkiksi uudistuksia ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan sekä asumis- ja toimeentulotukeen. Lisäksi ministeriö ehdottaa useiden sosiaaliturvan indeksien jäädyttämistä.
– Sosiaaliturvaan kohdistuvat indeksijäädytykset ovat kannatettavia, mutta esimerkiksi koulutuksiin ei ole vastaavia varaa tehdä. Jo nämä esimerkit osoittavat, että tarvittavat menosäästöt ovat hyvin toteuttavissa.
Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijoiden mukaan verokartoituksessa tuodaan hyvin esiin se, että työn verotus on talouskasvun kannalta haitallista.
– Tämä on tärkeä huomio, koska Suomi verottaa jo nyt työn tekemistä hyvin ankarasti ja tasaa tuloeroja voimakkaammin kuin yksikään muu OECD-maa. Työn verotus vaikuttaa hyvin konkreettisesti ostovoimaan.
Sen sijaan listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen uudistamisen pitäisi EK:n johtajien mukaan palvella yritystoiminnan rakennemuutosta ja kasvua. Osinkoverojärjestelmän kehittämisen vaihtoehtoja tulisikin heidän mielestään pohtia VM:n kartoitusta laajemmin.
– Nykyisen järjestelmän edut ja myös se heikkoudet ovat tiedossa. On kuitenkin muistettava, että nykyjärjestelmän kiristämisellä [ministeriön] kartoituksessa kuvatulla tavalla on omat käyttäytymisvaikutuksensa eikä se ole ainakaan kannustava signaali.
Ajatus arvonlisäverokantojen korottamisesta ei ole asiantuntijoiden mukaan yllättävä, koska veron tuotto on suuri.
– Alennettujen verokantojen piirissä on kuitenkin monia erittäin tärkeitä aloja, muun muassa lääkkeet, ruoka, kirjat ja lehdet. Inflaation syödessä ihmisten ostovoimaa arvonlisäverotuksen kiristäminen olisi kaikkea muuta kuin toivottua.
EK:n asiantuntijoiden mukaan meno- ja verosopeutusten lisäksi tarvitaan myös rakenteellisia uudistuksia, joilla vahvistetaan myös julkista taloutta. EK kannattaa esimerkiksi työperäisen maahanmuuton lisäämistä ja julkisten hankintojen parempaa kilpailuttamista.
LUE MYÖS:
EK kaksinkertaistaisi työperäisen maahanmuuton
Työn verotus on yksi talouskasvun kannalta haitallisimmista veromuodoista. Tämä on tärkeä huomio, koska Suomi verottaa jo nyt työn tekemistä hyvin ankarasti ja tasaa tuloeroja voimakkaammin kuin yksikään muu OECD-maa. @SaPakarinen @AnitaIsomaa_EK https://t.co/x3UUHHLq7c
— EK (@Elinkeinoelama) March 8, 2023