”Miksei vientivetoinen liittokohtainen malli toimisi myös Suomessa?”

Työelämäjohtaja ihmettelee, miksi Ruotsin malli ei soveltuisi Suomeen.
Viime viikkoina muun muassa ahtaajat ovat lakkoilleet. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Viime viikkoina muun muassa ahtaajat ovat lakkoilleet. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Elinkeinoelämän keskusliiton työelämäjohtaja Ilkka Oksala ihmettelee Twitter-viestissään, miksi Ruotsin tapaiset liittokohtaiset palkkamallit eivät voisi toimia myös Suomessa.

Suomessa keskitetyistä palkkaratkaisut eli tuttavallisimmin tupot lopetettiin vuonna 2016. Tilalle kehitettiin Ruotsin mallista kopioitu järjestelmä, jossa tärkeimmät vientiteollisuuden alat määrittelevät sen, kuinka paljon palkkoja voidaan korottaa. Vastaavasti muut alat eivät saisi ylittää näiden alojen palkankorotuksia.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Palkansaajajärjestöt eivät kuitenkaan ole koskaan täysin hyväksyneet järjestelmää.

Oksala huomauttaa, että Ruotsin vuosikymmeniä käytössä ollut malli on merkittävä syy Ruotsin Suomea paremmalle taloudelliselle menestykselle.

– Ruotsissa vientivetoinen liittokohtainen malli on toiminut vuodesta 1997. Miksi se ei toimisi myös Suomessa? Oksala kysyy.

Oksala nostaa esimerkiksi sen, että Ruotsissa palkkaneuvottelujen koordinaatiota tehdään niin työnantajien kuin palkansaajien puolelta. Tähän mennessä Suomessa palkkaneuvottelujen koordinaatiota on harjoittanut kuitenkin vain työnantajapuoli.

Palkkaneuvottelujen koordinaatiolla suojataan Oksalan mukaan neuvottelujen avauskierros.

Poimintoja videosisällöistämme

– Eihän kukaan uskaltaisi jatkossa avata kierrosta, jos avaus muodostuisi kynnysmatoksi muille. Sama on tilanne myös Suomessa avauksen suhteen, Oksala toteaa.

Lopuksi työelämäjohtaja huomauttaa, että Suomessa on nykyisellä TES-kierroksella onnistuttu sopimaan jo 570 000 työntekijän palkoista. Tämän pitäisi toimia pohjana myös muille neuvotteluille.

– Yleinen linja on siis syntynyt ja sitä on viisasta soveltaa myös tämän kierroksen muissa sopimuksissa, Oksala tiivistää.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Hallitus tuo lakiin järeät keinot kitkeä työperäinen hyväksikäyttö ja turvata reilu kilpailu yrityksille.
Mainos