Perustuslakivaliokunnan kanta maakuntien rahoitussääntelyyn ei ole niin tiukka kuin ennakoitiin, kun valiokunnan lausuntoluonnos vuodettiin viikko sitten julkisuuteen.
Perustuslakivaliokunta ei ottanut tänään valmistuneessa lausunnossaan kantaa yleiseen rahoitustasoon eikä mekanismiin.
– Toteamme, että ne ovat aika tiukkoja, mutta ei niissä ole mitään valtiosääntöoikeudellisia ongelmia, perustuslakivaliokunnan jäsen, kansanedustaja Markus Lohi (kesk.) sanoo Verkkouutisille.
Niin sanottu menorajoitin ei siis ole perustuslain vastainen.
– Ei, kunhan huolehditaan siitä, että perusoikeudet eivät ole vaarassa, Lohi vahvistaa.
Menorajoittimella on tarkoitus varmistaa, että sote-uudistukselle asetetut kolmen miljardin säästöt toteutuvat.
Perustuslakivaliokunnan edellyttämät korjaukset kohdistuvat niihin tilanteisiin, joissa maakunta ajautuu kriisiin ja perus- ja ihmisoikeudet ovat uhattuna. Viime kädessä valtio vastaa silloin rahoituksesta.
– On äärimmäisen tärkeää, että lakia täsmennetään nimenomaan poikkeustilanteiden osalta. Kenenkään perus- ja ihmisoikeudet eivät voi jäädä toteuttamatta sen takia, että maakunnalta loppuvat rahat, Lohi sanoo.
Pieniä teknisiä muutoksia lakiin
Lohi arvioi, että sosiaali- ja terveysvaliokunta saattaa tehdä perustuslakivaliokunnan edellyttämät korjaukset lakiin nopeastikin, pienillä teknisillä muutoksilla.
– Työläämpää on miettiä sisältöä eli kuinka paljon sitä vaiheistetaan ajallisesti. Mutta ei ajallinen vaiheistaminen ole mielestäni haastava juttu, vaan lähdetäänkö alueellista ja palveluperusteista vaiheistamista tekemään.
Perustuslakivaliokunta lausui, että jotkut maakunnat voivat ottaa valinnanvapausjärjestelmän käyttöön toisia maakuntia aikaisemmin tietyillä kriteereillä.
– Niiden kriteerien rakentaminen voi olla vähän työlästä, Lohi arvioi.
Notifiointi ei ole ponnen takana
Perustuslakivaliokunta jätti sosiaali- ja terveysvaliokunnan harkittavaksi, pitääkö sote-palvelut määritellä EU-lainsäädännön mukaisiksi yleishyödyllisiksi SGEI-palveluiksi, tehdäänkö notifointi EU-komissiolle vai ei kumpaakaan.
– Notifiointi ei ole ponnen takana. Se jää sosiaali- ja terveysvaliokunnan harkittavaksi, Lohi sanoo.
Lohi toteaa, että perustuslakivaliokunnan arvio on kuitenkin hyvin kriittinen. Hän arvioi, että suhtautuminen sosiaali- ja terveysvaliokunnan ratkaisuun saattaa olla vaikea kysymys perustuslakivaliokunnalle, kun sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnos tulee valiokunnan arvioitavaksi ennen mietinnön lopullista hyväksymistä.
Perustuslakivaliokunta tarkistaa, vastaako mietintöluonnos sitä, mitä valiokunta edellytti.
– Olisin henkilökohtaisesti pitänyt parempana, että meillä olisi ollut selkeämpi linja (notifioinnin osalta). Kun pyrimme sellaiseen lausuntoon, johon ei jätetä eriäviä mielipiteitä, niin siitä saattaa joiltain osin tulla vähän valjumpi, Lohi kertoo.
Lue myös:
Perustuslakivaliokunta esittää muutoksia sote-uudistukseen
