Euroopan keskuspankki EKP tullee nostamaan syyskuun aikana ohjauskorkoa 0,75 prosenttiin. Tämä tuskin tulee jäämään viimeiseksi koronnostoksi, jonka EKP tänä vuonna tekee. Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich arvioi, että 12 kuukauden Euribor saattaa hipoa tänä vuonna jo kahta prosenttia.
– Jos tätä nostovauhtia jatketaan, niin voidaan hyvin olla kahdessa prosentissa vielä tämän vuoden puolella, hän sanoo.
Taloustieteilijä Juha Tervala tutkii kansainvälistä makrotaloutta ja analysoi erityisesti raha- ja finanssipolitiikkaa. Hänen mukaansa EKP on auttamatta myöhässä.
– Inflaatioluvut ovat todella korkeita. Periaatteessa EKP on koronnostossaan auttamatta myöhässä. EKP:n tavoitteena on ollut, että euroalueen inflaatio olisi kahdessa prosentissa. Rahoituspolitiikka vaikuttaa inflaatioon pitkällä aikavälillä, mutta lyhyellä aikavälillä EKP on kykenemätön toimimaan inflaation taltuttamiseksi, Tervala sanoo Verkkouutisille.
Tervalan mukaan koronnosto tulee näkymään vasta yhden tai kahden vuoden viiveellä euroalueen inflaatiossa. Euroopan keskuspankki on pakotettu toimimaan, koska inflaatio laukkaa euroalueella villinä. Tavoitteena on, että euroalueen inflaatio on kahdessa prosentissa. Nyt se oli elokuun lopussa yhdeksässä prosentissa.
Samalla markkinoilla on huoli sekä inflaatiosta että EKP:n koronnostosta. Mahdollisen koronnoston kanssa samaan aikaan näyttää siltä, että Saksan talous on ajautumassa taantumaan. Koronnosto saattaa syventää Saksan ja euroalueen taantumaa.
Syy Saksan taantumalle on sama kuin koko euroalueen inflaatiolle: kohonnut energianhinta. Rikkana rokassa on Italia, joka on yksi EU:n velkaantuneimmista maista.
EKP on kehittänyt velkaantuneempien euromaiden varalle uuden TPI-työkalun.
– Toisin kuin koronan elvytyspaketti niin TPI on täysin varauksetonta ja ehdotonta tukea. EKP astuu tässä finanssipolitiikkaan, johon se on luvannut olla puuttumatta, sanoo Tervala.
Juha Tervalan mukaan Italia voi pitää euroaluetta ikään kuin panttivankinaan. Se tietää, että EKP:lla ei ole varaa päästää maata luisumaan liian suuriin vaikeuksiin. Von Gerich tunnistaa saman riskin, mutta muistuttaa, että EKP ei anna rahaa suoraan valtioille. Se ostaa markkinoilta valtioiden velkakirjoja, jotta se saa painettua niiden korkoja alas.
– TPI on vasta paperilla, mutta jos Italian korot nousevat korkeiksi on todennäköistä, että se aktivoi TPI:n käyttöön, von Gerich sanoo Verkkouutisille.
Von Gerich on varoitellut koronnostoista ja että talvesta tulee vaikea. Juha Tervalan mukaan talvella tulee taantuma koko euroalueelle.
– Kuinka syvä se on, siihen en osaa vastata, Tervala sanoo.
Hän uskoo, että edessä on koko euroalueen taantuma. Vientivetoisena maana Suomikin joutuu kärsimään siitä. Siihen, että kestääkö taantuma yli talven, Tervala ei osaa vastata. Von Gerichin yhtyy Tervalan näkemykseen. Hänen mukaansa näkymä on huono ja on vaikea ennustaa, kuinka pitkä mahdollisesta taantumasta on tulossa. Inflaatioon vaikuttava energian hintakin on heilahdellut paljon, joka tekee ennustavuudesta vaikeampaa.
Molemmat asiantuntijat ovat kuitenkin varmoja siitä, että Suomi ja suomalaiset kuitenkin joutuvat ottamaan osan iskusta vastaan.
– Osa kuluttajista joutuu varmasti miettimään, mitä ostetaan kaupasta ja mitä jätetään ostamatta ja mihin kulutukseen on varaa ja mihin ei. Energian osalta kaikkia koskettaa se, mistä energian käytöstä voidaan tinkiä, von Gerich sanoo.
Miksi EKP toimii vasta nyt?
Juha Tervalan mukaan Euroopan keskuspankki on myöhässä koronnostoissaan. Korkojen nosto saattaa ajaa euroalueen taantumaan, mutta se on tällä hetkellä ainoa keino, joka EKP:llä on käytössään.
EKP uskoi liian pitkään, että inflaatio olisi vain ohimenevää ja sen ei tarvitsisi ryhtyä toimenpiteisiin rajoittaakseen sitä. Jan von Gerichin mukaan haukkojen määrä EKP:ssa on kasvanut. Haukoilla hän tarkoittaa sellaisia keskuspankkiireja, jotka ovat ensisijaisesti huolissaan inflaationäkymistä. Haukan vastakohta on kyyhky, joka huolehtii siitä, että inflaatio on liian matala ja kasvu heikkenee.
– EKP:ssa on perinteisestikin ollut haukkoja, mutta nyt heidän lukumääränsä on kasvanut. Aikaisemmin lähempänä keskustaa olevat äänenpainot ovat kääntyneet viime aikoina haukkojen suuntaan, von Gerich sanoo.
Yksi virhe, jonka EKP teki, on Juha Tervalan mukaan se, että keskuspankki unohti omat inflaatiotavoitteensa.
– EKP:llä oli liiallinen hyvän olon tunne. Rahapolitiikka on vaikeaa. EKP:lla oli kiire elvyttää taloutta koronan jälkeen vuonna 2021 ja 2022 tuli energiakriisi. EKP halusi varmaan välttää sen virheen, että rahapolitiikkaa ruvetaan kiristämään liian nopeasti, hän sanoi.
Tervalan mukaan EKP:n rahapolitiikka jäi löysäksi, vaikka talouden elpyminen oli nopeaa ja inflaatio nousussa jo syksyllä 2021. Hänen mukaansa EKP tulkitsi inflaation väliaikaiseksi tarjontainflaatioksi, koska globaaleissa tarjontaketjuissa oli katkoksia. Se on yksi syistä, miksi EKP ei ryhtynyt toimiin aikaisemmin.
– EKP oli ensin oman inflaationäkemyksensä vanki ja sen jälkeen oman ohjeistuksensa vanki. Jälkiviisaana voi talouden ennakoitavuuden kannalta sanoa, että olisi ollut parempi nostaa aiemmin ja silloin ei tarvitsisi tehdä näin nopeita nostoja, von Gerich sanoo.