Koko Suomessa on tilastojen mukaan joka kymmenes asunto tyhjillään. Tämä tarkoittaa yli 360 000 asuntoa vailla vakituista asukasta. Tähän lukuun ei lasketa varsinaisia kesämökkejä ja muita vapaa-ajan asuntoja.
Valtaosa tyhjistä asunnoista sijaitsee kaupungeissa ja kerrostaloissa. Lähivuosina tyhjien asuntojen määrä on kasvanut eniten juuri pääkaupunkiseudulla. Tyhjiä asuntoja sijaitsee myös Helsingin arvokkaimmilla alueilla.
Kaikkein suurin prosentti tyhjiä asuntoja suurten kaupunkien joukosta löytyy Vaasasta, joka asukasluku on kuitenkin kasvanut 2000-luvulla. Sieltä löytyy yliopisto sekä energia-alan yritysten kasvava keskittymä, eikä asuntojen hinnoissa ole tapahtunut notkahdusta.
Vaasan kaupungin asuntopäällikkö Jonas Nylénin mukaan tyhjien asuntojen määrää selittää neljä tekijää.
Kaupungissa on suuri prosentti korkeakouluopiskelijoita, joiden virallinen osoite voi olla kotipaikkakunnalla. Lisäksi ikärakenteen takia kunnassa on paljon palveluasuntoihin muuttaneiden vanhusten asuntoja tai varakkaiden vanhusten kakkosasuntoja. Myös energia-alan kansainvälisten yritysten toimintaan liittyviin ulkomaankomennuksiin tarvitaan vapaita asuntoja. Neljäntenä hän nostaa esiin sen, että Vaasassa on jonkin verran myös kauempana keskustasta sijaitsevia Ara-vuokra-asuntoja tyhjillään.
Tilastokeskuksen asumisen ja rakentamisen ryhmän päällikkö Paula Paavilaisen mukaan tyhjien asuntojen määrän kasvua selittävät muissakin kaupungeissa vastaavat syyt. Niiden lisäksi tietty vuokra-asuntojen tarjonnan kasvu ja vilkas rakentaminen kasvattavat tyhjien asuntojen osuutta. Uudet asunnot voivat olla hänen mukaansa jonkin aikaa tyhjillään valmistumisen jälkeen ennen kuin ensimmäinen asukas muuttaa niihin asumaan.
Tyhjistä asunnoista on myös haittaa kaupunkien taloudelle ja kaupunkirakenteelle. Kaupunki menettää verotuloja, kaupungin yrittäjät menettävät asiakkaita ja tarjolla olevien vapaiden asuntojen määrä on pienempi. Tämä nostaa vapaana olevien asuntojen hintoja.