Venäjälle Ukrainan sodan myötä asetettujen pakotteiden on ennakoitu iskevän rajusti maan talouskehitykseen.
Kremlin on arvioitu pelkäävän erityisesti massatyöttömyyttä, sillä se muodostaisi suoran uhkakuvan presidentti Vladimir Putinin hallinnolle.
Maassa otettiin kiinni yli 15 000 mielenosoittajaa sodan ensimmäisten viikkojen aikana. Kaikki jäljellä olleet itsenäiset mediat pakotettiin lopettamaan toimintansa helmikuun lopun jälkeen.
– Mitä kovemmin toimin he tukahduttavat mielenosoituksia, niin sitä selvempää heidän huolensa työttömyyden kasvusta vaikuttaa olevan, Institute of International Finance -yhdistyksen varapääekonomisti Elina Ribakova sanoo CNN:lle.
Toinen keskeinen riskitekijä on Venäjän riippuvaisuus tuontitavaroista, jotka on nyt asetettu pakotteiden piiriin. Tähän haasteeseen on vaikeampi löytää ratkaisua kuin makrotaloudellisiin ongelmiin.
– Erityisesti maan hallituksessa on pelko, että aivan nurkan takana piilee hirviö. Eivätkä he tiedä tarkalleen sitä ajankohtaa, jolloin tämä hirviö koituu heidän kohtalokseen, Ribakova muotoilee.
Valtionmedia on pitänyt näyttävästi esillä Vladimir Putinin vakuuttelua siitä, että pakotteet aiheuttaisivat enemmän vahinkoa länsimaille kuin Venäjälle. Hän on kehottanut kaikkia talouden sektoreita tekemään pitkän tähtäimen suunnitelman, jossa nojataan ainoastaan ”maan sisäisiin mahdollisuuksiin”.
Moskovan pormestari Sergei Sobyaninin mukaan noin 200 000 kaupungin työpaikkaa on vaarassa kadota. Hänen mukaansa maasta lähtevien yritysten työpaikkoja voidaan korvata julkisen sektorin tehtävillä esimerkiksi puistoissa ja asiakirjahallinnossa. Ribakova ennakoi suuren osan yhtiöiden ammattilaisista poistuvan maasta, jos he eivät ole näin jo tehneet.
"There is a feeling, especially in the Russian government, that they're going to turn the corner and then there will be a monster," says @elinaribakova. "And they just don't know when exactly that monster is going to eat them up." Read more from @CNN: https://t.co/UeFJWCJ1zP
— CNAS (@CNASdc) April 24, 2022