Lähes puolet valmiita vähentämään liikkumistaan polttoaineiden hintojen takia

Evan tutkimuksessa suhtautuminen polttoaineiden hintoihin jakaa suomalaisia asuinpaikan ja puoluekannatuksen mukaan.
Bensiinin hinta Nesteen huoltoasemalla Helsingissä. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Bensiinin hinta Nesteen huoltoasemalla Helsingissä. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Suomalaisista 47 prosenttia vähentää todennäköisesti omaa liikkumistaan, mikäli polttoaineiden hinnat nousevat huomattavasti, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan teettämästä Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Kyselyn vastaajista 35 prosenttia ei aio hintojen noususta huolimatta vähentää liikkumistaan, ja 44 prosenttia karsii ennemmin muista menoista.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Joka kolmas suomalainen sanoo alkavansa käyttää enemmän julkista liikennettä nousevien polttoaineiden hintojen seurauksena.

Suomalaisista 32 prosenttia aikoo äänestää poliitikkoja, jotka lupaavat laskea polttoaineiden hintaa. Perussuomalaisten äänestäjistä näin vastaa jopa 75 prosenttia.

– Kontrasti muiden puolueiden kannattajiin nähden on valtava, sillä yhdessäkään muussa puolueessa enemmistö ei ilmaise haluavansa vaikuttaa polttoaineen hintaan äänestämällä, Evan ekonomisti Sanna Kurronen sanoo tiedotteessa.

Vastaajista 61 prosenttia katsoo, että korkeat polttoaineiden hinnat rajoittavat kohtuuttomasti ihmisten vapautta liikkua ja valita asuinpaikkansa.

Alle 30 000 asukkaan paikkakunnilla yli 70 prosenttia katsoo polttoaineiden korkeat hinnat vapautta rajoittavina. Yli 80 000 asukkaan paikkakunnilla näin ajattelee puolet.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Suhtautuminen polttoaineiden hintoihin jakaa suomalaisia asuinpaikan ja puoluekannatuksen mukaan. Mitä pienempi paikkakunta, sen suurempana ongelmana polttoaineiden hinnat nähdään.

– Vastaukset tukevat näkemystä, että Suomen poliittinen kartta saattaa olla entistä vahvemmin polarisoitumassa asuinpaikan koon mukaan, Kurronen sanoo

Evan tutkimuksen tiedot on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa 4.3.–15.3.2022. Tulokset perustuvat 2 074 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.

Mainos