Lasse Lehtonen: Sote-uudistus kuin kirkon omaisuuden takavarikointi

Professorin mukaan lupaus veroasteen pitämisestä ennallaan voi osoittautua tyhjäksi puheeksi.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) diagnostiikkajohtaja, Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtosen mukaan pääkaupunkiseudun kuntien pitäisi pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen uudistuksen toteutuessa rahoittaa sekä kasvunsa että soten ulkopuoliset toimintansa noin 30 prosentilla nykyisistä verotuloistaan.

Jos maakuntavero joskus toteutuu, merkitsisi se, että n. 70 % nykyisestä kuntaveron kertymästä kuuluisi maakunnille ja kuntien pitäisi tulla toimeen jäljelle jäävällä 30 %:lla. Tilanne on erityisen haastava velkaantuneille kunnille (esim. Espoo ja Vantaa) ja niiden mahdollisuuksille jatkossa rahoittaa investointeja infrastruktuuriinsa, Lehtonen toteaa blogikirjoituksessaan Uudessa Suomessa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Kunnat saisivat hänen mukaansa sitten luvan tulla toimeen jäljelle jäävällä osuudella, sillä hallitus on toisaalta ilmoittanut, ettei kokonaisveroaste saa maakuntauudistuksen myötä nousta.

Marinin hallituksen uudistusta voi itsehallinon kannalta lähinnä verrata Kustaa Vaasan aikanaan uuden uskonopin nimissä toteuttamaan katolisen kirkon omaisuuden takavarikointiin, Lehtonen sanoo.

Hallituksen sote-esityksestä on hänen mukaansa pyritty varsin tarkkaan poistamaan uuteen lainsäädäntöön sisältyvät säästötavoitteet. Tämän Lehtonen uskoo olevan tarkoituksenmukaista esityksen läpi saamiseksi perustuslakivaliokunnassa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Todellisuudessa säästötavoite on piilotettu myös Marinin hallituksen esitykseen. Kun valtio ottaa rahoittaakseen maakuntien sote-menot, joutuvat ne osaksi valtion budjettikehystä. Kehysbudjetointia koskeva lainsäädäntö edellyttää, että soteen budjetoitavat varat sopeutetaan menokehyksen sallimalle tasolle. Tavoitteeksi on kai asetettu n 1,5 mrd euron leikkaus sote-kuluihin vuoteen 2035 mennessä.

Valtion nopea velkaantuminen voi kuitenkin Lehtosen mukaan merkitä kehyksen jo tätä nopeampaa kaventumista. Myös korkotason nousu voi aiheuttaa sote-menoihin kohdistuvia säästöpaineita.

Valtion riittävään rahoitukseen kehysbudjetoinnin kautta kohdistuvat riskit lisäävätkin varmasti vaatimuksia maakuntaveron käyttöönotosta. Lupaukset veroasteen pitämiseksi ennallaan saattavat silloin osoittautua tyhjiksi sanoiksi.

Mainos - muuta luettavaa
Mainos